Rehuarvotyö on kotieläinten ruokinnan perusta

Rehujen energia- ja valkuaisarvot auttavat vertaamaan eri rehuja keskenään ja arvioimaan niiden tuotantovaikutusta kotieläinten ruokinnassa. Ne ovatkin välttämättömiä tasapainoisten ja taloudellisten ruokintasuunnitelmien tekemiseksi ja myös esimerkiksi rehujen hinnoittelun perusta. Luonnonvarakeskus ylläpitää rehuarvojärjestelmiä Rehulain (1263/2020) perusteella ja rehuarvotyö on yksi Luken monista viranomaistehtävistä. 

Ajantasainen rehuarvotieto naudoille, lampaille, vuohille, hevosille, sioille ja siipikarjalle löytyy Luken Luonnonvaratieto-palvelusta osoitteesta www.luke.fi/Rehutaulukot. Sivusto on käytettävissä myös ruotsiksi ja englanniksi. Rehuarvotyö koottiin samalla raporttimuotoon kattavine rehutaulukoineen ja julkaisu on vapaasti ladattavissa täältä. Loogiseksi kokonaisuudeksi toimitettu julkaisu auttaa rehuarvotyön hahmottamisessa. Seuraavaksi julkaisu käännetään englanniksi.

Päivitettyä rehuarvotietoa juhlistettiin webinaarilla

Tällä kertaa rehuarvojen tai ruokintasuositusten laskentaperusteisiin ei tehty muutoksia, mutta viiterehuluetteloa ajantasaistettiin ja mm. eläinten painoja ja kasvunopeuksia päivitettiin vastaamaan nykytilannetta. Päivitettyä rehuarvotietoa juhlistettiin webinaarilla, jonka esitykset ovat saatavilla Rehutaulukot-sivuilla. Webinaarin yhteydessä kuulimme myös viranomaistahoja ja käytännön ruokinnan ammattilaisia. Tutkittuun tietoon perustuvaa, puolueetonta rehuarvotietoa kaikki paneelin osallistujat pitivät tärkeänä. 

Webinaari juhlisti päivitettyä rehuarvotietoa

Maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Eeva Saarisalo toi esille, että rehuarvotyöllä on tärkeä rooli rehulainsäädännön tavoitteiden toteuttamisessa. Lainsäädännön tavoitteena on turvata eläimistä saatavien elintarvikkeiden laatu ja edistää hyvänlaatuisten ja turvallisten rehujen käyttöä sekä asianmukaisten tietojen antamista rehuista.

Ruokavirastossa johtavana asiantuntijana työskentelevä Tarja Root kertoi, että Ruokavirasto on rehulain mukainen valvontaviranomainen, joka valvoo mm. rehujen merkintöjä perustuen Rehutaulukoissa esitettyihin arvoihin. Jokainen rehualan toimija eli esimerkiksi rehuja valmistava tai markkinoiva taho itse vastaa, että rehujen merkinnöissä ilmoitetut tiedot ovat oikein eivätkä johda harhaan.

Rehuarvot ja ruokintasuositukset ovat jatkuvassa käytössä maatiloilla ruokintojen optimoinnissa.

ProAgriassa kehityspäällikkönä työskentelevä Ida Korhonen totesi, että rehuarvot ja ruokintasuositukset ovat jatkuvassa käytössä maatiloilla ruokintojen optimoinnissa. Yliruokinnan vähentäminen on tärkeää turhien rehukustannusten ja ravinteiden hyväksikäytön huononemisen takia. Aliruokinta puolestaan vähentää eläinten tuottavuutta ja hyvinvointia.

Hankkijan nautarehujen kehityspäällikkö Pirjo Hissa korosti yhdenmukaisten ja yksiselitteisten rehuarvojen hyötyä. Se on ennen kaikkea rehuja käyttävien kotieläintuottajien etu, kun rehujen hinta vastaa niiden tuotantovaikutusta. Myös rehujen ympäristövaikutusten arviointiin tarvittaisiin yleisesti hyväksytyt laskentamenetelmät, jotka kannustaisivat parannuksiin tuotantomenetelmissä eli huomioisivat eräkohtaiset ominaisuudet.

Toimintaympäristö on muutoksessa

Kehittyvä ruokintateknologia ja eläinten monitorointi, monipuolistuva biotalous uusine rehuksi soveltuvine oheistuotteineen, edistyvä kasvin- ja eläinjalostus sekä muuttuva ilmasto muovaavat kotieläintuotannon toimintaympäristöä. Tämä tarkoittaa muutoksia myös rehutaulukoiden rehuvalikoimaan, eläinten ravintoaineiden tarpeeseen ja ruokintamenetelmiin. Tutkimushankkeissa kertyvää uutta tietoa hyödynnetään jatkuvasti rehuarvotyön tukena.

Toivomme että päivittynyt rehuarvotieto ja julkaisukanavat osaltaan auttavat tietojen soveltamisessa edistäen kotieläinten terveyttä ja hyvinvointia sekä kotieläintuotannon taloudellista kestävyyttä, pienentävät kotieläintuotannon ympäristökuormitusta ja varmistavat laadukkaat kotieläintuotteet elintarvikeketjuun.

Voit lähettää meille palautetta rehutaulukoista: rehutaulukot@luke.fi