Pelkkä terveellisyys ei riitä – näin kasvisten kulutus saadaan nousuun
Kasvisten kulutus lisääntyy vähitellen, mutta kasvunvaraa on edelleen huomattavasti. Laadukkaat, maistuvat ja helppokäyttöiset kasvistuotteet vahvistavat kotimaisten kasvisten käyttöä. Myös tuottajille kannattava ja kuluttajien kukkarolle sopiva hinnoittelu voi lisätä kasvisten määrää ostoskorissa.
Vihannesten ja hedelmien kulutus kasvoi Suomessa 2020-luvulle asti, jolloin kulutus laski ostovoiman heikentyessä. Vuonna 2024 kulutus kääntyi jälleen nousuun, ja vuonna 2025 vihanneksia kulutettiin Luken ravintotaseen mukaan 64 kiloa ja hedelmiä noin 50 kg henkeä kohti vuodessa. Marjojen kulutuksen arvioidaan olevan reilut 10 kg henkeä kohti vuodessa.
Etenkin ravitsemuksellisesta näkökulmasta kasvisten kulutusta olisi edelleen tarve lisätä, eikä kasvanut kulutus ole vielä suositusten mukaisella tasolla. Onko terveysperuste kuitenkaan se, jolla kuluttajien kiinnostus kasviksiin lähtee entistä vahvempaan nousuun? FINNUTRI-hankkeen työpajoissa käytyjen keskustelun perusteella kasvisten käytön lisäämistä ohjaavat useat eri tekijät.
Laatu ja maku valttikortteina
Kasvisten laatu on monitahoinen asia – yhdelle hyvä laatu merkitsee ensisijaisesti hyvää makua ja tuoreutta, toiselle houkuttelevaa ulkonäköä, kolmannelle terveellisyyttä ja puhtautta. Kasviksiin liittyvät vahvasti raikkaat maut, värit ja tuoreus. Positiiviset kokemukset kasviksista kannustavat käyttämään samoja tuotteita uudelleen, ja osa kuluttajista etsii uusia makuja ja raaka-aineita. Somesta saaduilla vinkeillä on iso merkitys uuden kokeilussa. Kuluttajalle hevi-osasto on parhaimmillaan kaupan käyntikortti – sen hoito ja tuotteiden esillepano edellyttävät kuitenkin hyvää ammattitaitoa ja tuotetuntemusta.
Osa kuluttajista pitää kotimaisuutta laadun takeena. Myös tuottajat toivovat kotimaisuuden erottuvan paremmin kaupan kasvistarjonnassa, ja etenkin sesonkiajattelun vahvistaminen parantaisi kotimaisten kasvisten asemaa niin kaupassa kuin ruokapalveluissa. Myös jalosteissa olisi tarpeen merkitä entistä paremmin raaka-aineiden alkuperä ja vahvistaa näin kotimaisten kasvisten käyttöä.
Vastuullisuus on tärkeä osa tuotteiden laatua, mutta kuluttajilla ei usein ole tietoa tuottajien tekemistä vastuullisuustoimista. Tarjoamalla tietoa kasvisten tuotantomenetelmistä lisätään ymmärrystä siitä, mitä kasvisten tuottaminen vaatii ja mistä niiden hinta muodostuu.
Helppokäyttöisiä tuotteita ja ruokainnovaatioita
Ruoanlaiton ja syömisen helppous ovat nykypäivän trendejä, ja napostelukulttuuri näkyy myös kasvisten käytössä. Tuoreet hedelmät ja vihannekset sekä erilaiset välipalatuotteet sopivat moneen käyttöön, mutta uusia innovaatioita tarvitaan kulutuksen vahvistamiseksi.
Kulttuurin muutos haastaa koko elintarviketeollisuuden kehittämään uudenlaisia kasvisratkaisuja. Etenkin lasten ja nuorten ravitsemuksessa välipalaistuminen on yleistynyt, ja on tärkeää kehittää hyvänmakuisia ja terveellisiä kasvisvaihtoehtoja. Yhdessä syöminen on vähentynyt, ja valmisruokien kulutus on kasvussa. Kasvisten käyttöä valmisruoissa on mahdollista monipuolistaa erilaisten kuluttajien tarpeiden mukaan.
Uudenlaiset kasvisinnovaatiot ovat tervetulleita myös ruokapalveluiden käyttöön helpottamaan kasvisten käyttöä. Kasvisten esikäsittelytavat ja monipuoliset pakkauskoot mahdollistavat kasvisraaka-aineiden käyttöä erilaisissa ruokapalveluyksiköissä.
Reiluutta hintoihin
Suomalaiset kuluttajat ovat keskimäärin hyvin hintatietoisia, ja osa kuluttajista tekee valintansa puhtaasti hinnan perusteella. Tarjoushinnat ovat tärkeitä myös kasviskaupassa. Hintoja alentamalla saadaan kulutusta lisättyä esimerkiksi sadon ruuhkautuessa, mikä vähentää hävikkiä.
Alkutuotannon kannattavuus herättää kuitenkin yleisesti huolta – tuotantokustannusten noustessa myyntihinnat eivät välttämättä jousta ylöspäin, jolloin tuottajaporras joutuu entistä tiukempaan taloudelliseen tilanteeseen. Kotimaisen tuotannon tulevaisuuden kannalta reilu hinnoittelu ja toimivat keskusteluyhteydet ketjun sisällä ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta kotimaisten kasvisten tarjonta ja käyttö edelleen vahvistuu.
Kirjoitus perustuu FINNUTRI-hankkeessa järjestetyn työpajan keskusteluihin.