Siirry pääsisältöön

Luonnonvarakeskus selvittää lohen uintipolkuja Oulujoessa

Uutinen 27.8.2021

Luonnonvarakeskus (Luke) tutkii Oulujoen Montan voimalaitoksen alakanavassa, uivatko lohet vastavirtaan sattumanvaraisia vai ominaisuuksiltaan tiettyjä reittejä, lohipolkuja, pitkin. Lohipolkujen esiintyminen avaisi mahdollisuuksia parantaa esimerkiksi voimalaitoksen ohittavan kalatien toimintaa, jos lohipolut johtaisivat kalatielle.

Nousuvaellus vesivoimalaitoksien alakanavissa on lohelle haastavaa, koska virtaama, veden turbulenttisuus ja syvyys voivat vaihdella nopeastikin. Uintiolosuhteisiin on mahdollista vaikuttaa esimerkiksi voimalaitoksen turbiinien käytöllä ja veden juoksutuksilla. Tähän tarvitaan tutkimustietoa lohen valitsemista uintireiteistä voimalaitoksen alakanavassa eri virtaamilla. Tämän vuoksi Luke on asentanut Oulujoen Montan voimalaitoksen alakanavaan akustisten vastaanottimien verkoston.

Oulujoessa sijaitsevassa Montan alakanavassa on runsaasti palloja, jotka ilmaisevat akustisten vastaanottimien sijainnin. Kuva Ari Huusko, Luke.

– Alakanavassa kelluu runsaasti punaisia ja keltaisia palloja. Jokaisen pallon alle on ankkuroitu akustinen vastaanotin, joka tarkkailee merkittyjen nousulohien liikkeitä alakanavassa. Vastaanottimien tallentamien tietojen perusteella voidaan laskea merkittyjen lohien hetkellinen sijainti ja myös uintisyvyys alakanavassa jälkikäteen. Yhdistämällä havainnot ajan suhteen saadaan selville lohien käyttämät uintireitit alakanavan alueella, erikoistutkija Ari Huusko Lukesta kertoo.

Akustinen vastaanotin valmiina vietäväksi paikoilleen jokeen. Kuva: Pauliina Louhi, Luke.

Merikoskella Oulujokisuussa on pyydystetty ja merkitty 29 lohta, ja ne on vapautettu Montan alakanavan alapuoliselle alueelle. Käytetyt kalamerkit ovat noin 2 cm:n pituisia akustisia painelähettimiä, jotka on asennettu kalojen vatsaonteloon. Kukin merkki lähettää jatkuvasti yksilöllistä signaalia, jonka alakanavan vastaanottimet tallentavat lohen tullessa vastaanottimien kuuntelualueelle. Lohien liikkeitä seurataan Montassa lokakuun lopulle saakka.

Tutkimuslohet on merkitty myös perinteisemmillä nuolimerkeillä selkäevän tyveen, joten seurantakalat ovat helposti erotettavissa muista lohista. Seurannan onnistumisen vuoksi toivomme, että seurantakalat vapautettaisiin vahingoittumattomina pyyntipaikoilleen, jos kalastajat sattuisivat niitä saaliiksi saamaan.

Akustisen lähettimen lisäksi tutkimuslohet on merkitty myös selkäevän tyveen kiinnitetyllä nuolimerkillä. Kuva: Pauliina Louhi., Luke.

Tavoitteena lohen vaellusmahdollisuuksien tehostaminen rakennetuissa joissa

Oulujoen Montan ja Merikosken voimalaitoksien alakanavista on viime talven aikana tehty veden virtauksen 3-dimensionaalinen mallinnus, jonka avulla veden virrannopeus- ja turbulenttisuusolosuhteita voidaan tarkastella vesipatsaan eri syvyyksissä koko alakanavan alueella. Virtausmallit on myös muunnettu lohen elinympäristömalleiksi hyödyntäen aiempia tietoja lohien suosimista virrannopeuksista, syvyyksistä ja virtauksen turbulenttisuudesta niiden uidessa ylävirtaan voimalaitoksien alakanavissa. Mallinnusten perusteella alakanaviin näyttäisi muodostuvan niin sanottuja lohipolkuja, joita pitkin lohien on helpointa uida ylävirtaan.

Eri suuruisilla virtaamilla ja turbiinien juoksutuskäytännöillä virtausolosuhteet voimalaitoksen alakanavassa luonnollisesti muuttuvat. Siten muuttuvat myös lohipolkujen sijainnit. Lohien nousun tehostamisen kannalta olisi tärkeää pyrkiä voimalaitoksen juoksutuskäytännöillä suuntaamaan lohipolkuja esimerkiksi kalateiden sisäänkäynnille, jotta kalat löytäisivät niihin paremmin.

– Mallinnuksien tuloksia peilataan lohien käyttäytymisestä Montassa saataviin tietoihin talven 2021 aikana. Tuloksia voidaan käyttää jatkossa muidenkin rakennettujen jokien kalatiesuunnittelussa ja kalateiden toiminnan tehokkuuden parantamisessa. Myös Montan alakanavan rannalla sijaitsevan kalojen kiinniottolaitteen toiminnan kehittämiseen saadaan arvokasta tietoa, jatkaa Huusko.

Lohikantojen palauttaminen rakennettuihin jokiin edellyttää kalojen vaellusyhteyden eheyttämistä kahteen suuntaan. Aikuisten kalojen on päästävä mereltä jokien ylävirtaan lisääntymisalueilleen ja kalanpoikasten on päästävä jokien yläjuoksulta mereen syönnösvaellukselleen kasvamaan. Oulujoen pääuomassa on seitsemän vesivoimalaitosta, joista lähinnä jokisuuta on Merikosken voimalaitos ja Montan voimalaitos on siitä seuraava. Merikosken voimalaitoksen yhteyteen on rakennettu kalatie jo vuonna 2003 ja kalojen kiinniottolaite otettiin käyttöön Montassa vuonna 2017.

Oulujoen lohen nousuvaellusselvitys on osa Luken koordinoimaa Sateenvarjo III -hanketta, jonka rahoittajina toimivat Oulun Energia Oy, Fortum Oy, Kemijoki Oy, PVO-Vesivoima Oy, Vattenfall Oy, UPM Energy Oy, Helen Oy, Kolsin Voima Oy, Energiateollisuuden ympäristöpooli, maa- ja metsätalousministeriö ja Luke. Kumppaneina Sateenvarjo III -hankkeessa toimivat Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon ja Varsinais-Suomen ELY-keskukset.

Sivun yläreunan kuva Ari Huusko, Luke.