Vuoden 2020 viljasato oli kymmenyksen keskimääräistä pienempi – riittääkö se tarpeeseemme?

Noin 3,3 miljardin kilon viljasato oli pienehkö. Se oli kymmenyksen pienempi kuin keskisato viimeisen kymmenen vuoden aikana. Pääosin viljasato kattaa vuosittaisen kotimaisen käyttömme, mutta kaikkia tarpeitamme se ei täysin tyydytä.

– Ruis oli jälleen heikoin lenkki viljasadossa, eikä sen sato kata vuosittaista ruisnälkäämme. Tällä kertaa kotimaista ruista kuitenkin riittää, koska edellisvuonna saatiin rukiista huippusato, kertoo yliaktuaari Anneli Partala Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Syksyllä 2020 korjattu ruissato riittää laskennallisesti kahdeksan kuukauden kulutukseemme, siis huhtikuulle 2021 asti. Puuttuva neljän kuukauden tarve, eli aika ennen seuraavaa sadonkorjuuta, ei tällä kertaa merkitse automaattisesti rukiin tuontia, sillä vuonna 2019 saatu runsas sato vastasi kahden vuoden kulutustamme. Vuoden 2019 ruissatoa ovat varastoineet sekä kotimaiset myllyt, kauppaliikkeet että myös maatilat. Eli varastoitu ruissato riittää ensi syksynä saatavaan uuteen satoon asti.

Voiko ensi syksynä tuudittautua kotimaisen rukiin riittävyyteen? Ei voi, sillä viime syksynä rukiin kylvöala, eli ensi kesänä kasvava ruis, jäi melko pieneksi. Vain huippusato ensi syksynä voisi taata riittävän ruismäärän sadonkorjuun jälkeiseksi vuodeksi, siis syksystä 2021 syksyyn 2022 asti. Jos rukiin satovuosi 2021 on sen sijaan heikko, voi seurauksena olla heikoin sato vuosikymmeniin.

Vaikka rukiilla on monien suomalaisten sydämissä rakkaimman viljan paikka, lempiruisleivän muodossa, ei sen kotimainen tuotanto ole mitenkään taattua joka vuosi. Moni viljelijä sanoisi syyksi hankalien kylvöolosuhteiden lisäksi siitä saatavan heikon hinnan.

Kaurasato kasvoi edellisvuodesta muutaman prosentin ja oli yli kymmenyksen suurempi kuin keskimäärin viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kaurasadon määrä (1,2 miljardia kiloa) on jo melko lähellä eniten viljellyn viljamme ohran satoa (1,4 miljardia kiloa). Viimeksi kaurasadon määrä oli näin lähellä ohrasatoa 30 vuotta sitten vuonna 1990, jolloin molemmista korjattiin huippusadot.

Kaura ei suotta kiri ohrasatoa kohti. Pääsyy kauran nousuun löytyy sekä kotimaisista että ulkomaisista ruokapöydistä. Me kuluttajat eri puolilla maailmaa haluamme yhä enemmän kauratuotteita lusikoitavaksi, haarukoitavaksi ja juotavaksi. Kysyntä on lisännyt kaurapohjaista kotimaista elintarviketeollisuutta ja taannut jatkuvan kauravirran satamiimme laivattavaksi kaukomaille.

Kaura on ainoa viljamme, jonka tuottamisessa voimme ylpeillä olevamme aivan Euroopan kärkimaita. Puola on ollut suurin kauran tuottajamaa viime vuosina. Suomi on kamppaillut Espanjan kanssa kaurantuotannon mitalisijoista. Ruotsi ei ole päässyt mitalisijoille tässä EU-maiden kaurakisassa. Myös maailmanlaajuisesti pääsemme tuottajamaiden kärkeen. Puolaa suurempia kaurantuottajamaita vuonna 2019 maailmalla olivat vain Venäjä ja Kanada.

Vastauksia voisi olla ainakin kaksi. Määrällisesti eniten luomuna tuotetaan kauraa, yli 80 miljoonaa kiloa. Suuresta kaurasadostamme luomun osuus on kuitenkin (vain) seitsemän prosenttia. Toinen vastaus voisi olla ruis. Koko ruistuotannostamme luomuna tuotetaan 14 prosenttia, määrällisesti se on lähes 10 miljoonaa kiloa.

Satotilastoinnin tietokantataulukointi uudistui. Nyt satotilastossa on saatavilla kaikista tilastoon sisältyvistä kasveista uutena luokitteluna myös tavanomaisesti tuotettujen kasvien satotiedot. Toinen merkittävä muutos on Luomusatotilaston sisällyttäminen Satotilastoon. Uudistuneessa Satotilastossa on siis entistä helpompi verrata luomusatotietoja Suomen kokonaistuotantoon sekä myös tavanomaiseen tuotantoon, sekä päinvastoin.

Luke keräsi satotilaston tiedot verkkokyselyn ja puhelinhaastattelujen avulla noin 6 200 maatilalta, joista 700 oli luomutiloja. Satotilasto koostuu noin 5 600 tilan tiedoista. Viljasadon laatutiedot on koostettu yhdistämällä Luken keräämät satotiedot ja Ruokaviraston viljasadon laatuseurantatiedot.

Kaikki tiedot ovat saatavilla stat.luke.fi-palvelussa. Palvelu sisältää satotietoja tärkeimmistä kasveista koko maan osalta vuodesta 1920 alkaen ja luomutietojen osalta vuodesta 2006 alkaen. Alueittaiset satotiedot ovat palvelussa vuodesta 1999 alkaen ja luomun osalta vuodesta 2014 alkaen. Tavanomaisesti tuotetut satotiedot ovat saavavilla vuodesta 2020 alkaen.

Katso uutiseen liittyvä tilastodata tilastojulkistuksesta Sato ja luomusato 2020. Ohessa linkkejä myös muihin teemaan liittyviin tilastoihin.