Satoarvio 2026: ruissato jää pieneksi, hernesato ennätyksellinen
Luonnonvarakeskuksen (Luke) vuoden 2026 toisen satoarvion mukaan Suomen viljasato on keskimääräinen. Hernesadosta puolestaan on tulossa yli satavuotisen tilastointihistorian suurin. Herneen viljelyala on yli nelikertaistunut kymmenessä vuodessa ja on nyt jo kolminkertainen peruna-alaan verrattuna.
Vilja-ala pieneni viime vuodesta noin 70 000 hehtaaria ja jäi hieman alle miljoonaan hehtaariin. Viljaa kasvoi siten reilulla 40 prosentilla peltoalasta.
Tämän vuoden kokonaisviljasadoksi arvioidaan 3,2 miljardia kiloa. Viljasato koostuu neljästä pääviljasta. Tämänhetkisen satoarvion mukaan vehnän ja kauran sadot ovat nousemassa lähes kymmenyksen kymmenen vuoden keskiarvoa suuremmiksi. Pääviljamme ohran sato on puolestaan jäämässä yli kymmenyksen ja ruisleipäviljamme rukiin sato noin neljänneksen keskiarvoa pienemmäksi.
Ruissato jäämässä niukaksi
Rukiin satoarvio on vain noin 62 miljoonaa kiloa, joka ei riitä kattamaan vuosittaista käyttöä. Puuttuvaa ruismäärää voidaan paikata maatilojen ja teollisuuden aiempien vuosien varastoilla sekä tarvittaessa tuonnilla.
Hernesadosta tuloillaan ennätyssuuri
Ruoka- ja rehuherneen viljelyala on nelinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Tänä vuonna herneen satoarvio ylittää 140 miljoonaa kiloa. Toteutuessaan hernesato on yli viisinkertainen kymmenen vuoden takaiseen verrattuna ja tilastohistorian suurin.
Rypsi- ja rapsisato palautumassa vuosia jatkuneesta notkahduksesta
Rypsin ja rapsin satoa on tilastoitu lähes viisi vuosikymmentä. Viimeiset seitsemän vuotta sadot ovat jääneet pieniksi. Tämän vuoden sato-odotus ylittää 90 miljoonaa kiloa eli toteutuessaan päästään viiden vuosikymmen keskimääräiseen satomäärään. Suurimmillaan sato oli lähes 180 miljoonaa kiloa vuonna 2010 ja pienimmillään noin 30 miljoonaa kiloa vuonna 2020.
Syksyn sateet varjostavat perunasatoa
Perunan satonäkymä on tällä hetkellä hyvä eli yli 620 miljoonaa kiloa. Sato-odotus on noin kymmenyksen keskimääräistä parempi. Näkymää varjostavat kuitenkin sateet, jotka ovat osuneet perunan nostoajankohtaan ja perunan pääviljelyalueille. Lähiviikot ratkaisevat lopullisen perunasadon määrän ja laadun.
Nurmirehusta pääosin onnistunut sato
Nurmi on tärkeä rehu etenkin nautakarjalle. Säilörehua korjataan samalta nurmipellolta yleensä kaksi tai kolme satoa kasvukauden aikana. Pinta-alaltaan ja sadon määrältään nurmi on Suomen suurin rehukasvi. Kuiva-ainekiloina nurmirehusato on suunnilleen samansuuruinen kuin ohran ja kauran yhteenlaskettu sato eli noin 2,5 miljardia kiloa.
Miten tilasto tehdään?
Luken satotilaston satoarviot perustuvat alueellisten ProAgria-keskusten asiantuntijoiden omilta alueiltaan antamiin arvioihin, jotka kuvaavat satonäkymiä 21. syyskuuta. Kuntakohtaisten arvioiden pohjana ovat silmämääräiset havainnot sekä paikallinen asiantuntemus. Viljelykasvien pinta-alat perustuvat Ruokaviraston maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmän tietoihin.
Satotiedot tarkentuvat 20. marraskuuta, jolloin Luke julkaisee maatiloilta kerättyihin tietoihin perustuvat alueittaiset satotiedot.
