Uusi työkalu auttaa löytämään ekologisesti parhaat ja kustannustehokkaat kohteet jokiyhteyksien palauttamiseen
Tutkijoiden kehittämä BaRe-työkalu auttaa tunnistamaan, missä jokiyhteyksiä voidaan palauttaa mahdollisimman suurella ekologisella hyödyllä suhteessa kustannuksiin. Toisin kuin monet aiemmat menetelmät, BaRe huomioi, miten yhden esteen poistaminen muuttaa muiden esteiden merkitystä jokiverkostossa.
Luonnonvarakeskuksen, Suomen ympäristökeskuksen ja Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden kehittämä BaRe (Barrier Removal Prioritization Tool) arvioi vaellusesteitä vaiheittain. Padot ja muut vaellusesteet katkaisevat jokien ekologisia yhteyksiä ja vaikeuttavat erityisesti vaelluskalojen pääsyä lisääntymis- ja syönnösalueille.
”Monissa priorisointityökaluissa poistettavat esteet valitaan ennalta lasketun tilanteen perusteella. BaRe sen sijaan ottaa huomioon, että yhden esteen poistaminen voi muuttaa sitä, mikä este kannattaa poistaa seuraavaksi”, sanoo tutkija Matti Hyyrynen Lukesta.
BaRe huomioi jokiverkoston kytkeytyneisyyden, esteen yläpuolisen jokiverkoston laajuuden, vedenlaadun sekä taimenen esiintymisen jokiverkostossa. Näistä muodostetaan ekologisen hyödyn indeksi, jota tarkastellaan yhdessä poistokustannusten ja vesivoimatuotannon mahdollisten menetysten kanssa. Vesivoiman mahdollisia menetyksiä arvioitiin voimalaitosten energiantuotantoon perustuvien taloudellisten nykyarvolaskelmien avulla.
Poistojärjestys vaikuttaa ekologiseen hyötyyn
Tulokset osoittavat, että jokiverkoston kytkeytyneisyyden palauttamisessa toisiinsa liittyvien esteiden poistaminen samassa vesistössä voi tuottaa suurempia ekologisia hyötyjä kuin yksittäisten esteiden poistaminen.
”Vesiluonnon kannalta olennaista ei ole vain se, kuinka monta estettä poistetaan, vaan mitä alueita niiden poistaminen yhdistää. Yhden keskeisellä paikalla sijaitsevan esteen poistaminen voi avata yhteyden laajoille yläpuolisille alueille ja samalla lisätä seuraavien toimenpiteiden hyötyä”, korostaa erikoistutkija Jarno Turunen Sykestä.
Kustannusten huomioiminen muuttaa kohteiden valintaa
Tutkimuksessa tarkasteltiin myös vesivoimantuotannon taloudellisen arvon vaikutusta priorisointiin. Kun vesivoimatuotannon menetykset huomioitiin, poistot kohdistuivat useammin jokijärjestelmiin, joissa ekologisia hyötyjä voitiin saavuttaa pienemmillä taloudellisilla menetyksillä.
Esimerkiksi 90 miljoonan euron budjetilla yksinomaan ekologiseen hyötyyn perustuva ratkaisu sisälsi 142 estettä. Kun myös vesivoimatuotannon menetykset huomioitiin, ratkaisuun sisältyi 211 estettä. Esteitä poistettiin enemmän, mutta vapaana virtaavien jokien yhteispituus jäi 40 % lyhemmäksi ja siten myös arvioitu ekologinen hyöty jäi pienemmäksi.
”Taloudellisten kustannusten huomioon ottaminen ei tarkoita ekologisista tavoitteista luopumista. Malli voi tunnistaa vaihtoehtoisia kohteita, joissa merkittäviä ekologisia hyötyjä voidaan saavuttaa pienemmillä taloudellisilla menetyksillä”, kertoo tutkimusjohtaja Antti Iho Itä-Suomen yliopistosta.
BaRe tukee vaihtoehtojen vertailua
EU:n ennallistamisasetuksen tavoitteena on palauttaa vähintään 25 000 kilometriä jokia vapaasti virtaavaan tilaan vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 2020. BaRea voidaan hyödyntää päätöksenteon tukena, kun vertaillaan erilaisia ekologisia tavoitteita, kustannuksia ja budjetteja.
”BaRen tuloksia ei pidä tulkita valmiina poistettavien patojen listana tai Suomen ennallistamissuunnitelman kohteina. Työkalun avulla voidaan vertailla vaihtoehtoja ja tarkastella, missä toimenpiteillä voitaisiin saavuttaa suuri ekologinen hyöty”, sanoo johtava tutkija Pauliina Louhi Lukesta.
Tutkimuksen valtakunnallinen esteaineisto koottiin VESTY-tietokannan padoista. Poistokustannusten arvioinnissa hyödynnettiin Suomessa toteutettuja patopoistoja sekä erityisesti suurempien patojen osalta Pohjois-Amerikassa toteutettuja hankkeita.
BaRea ei ole käytetty Suomen kansallisen ennallistamissuunnitelman valmistelussa. Menetelmää voidaan kuitenkin kehittää tukemaan kansallista ennallistamissuunnittelua ja vaihtoehtojen vertailua.
Tutkimus Rivers unchained: A spatial optimization approach for prioritizing river barrier removal on hyväksytty julkaistavaksi vertaisarvioidussa Ecological Indicators -tiedelehdessä.
Tutkimukseen osallistuivat Matti Hyyrynen, Janne Artell, Timo J. Ruokonen ja Pauliina Louhi Luonnonvarakeskuksesta, Pinja-Liina Jalkanen ja Jarno Turunen Suomen ympäristökeskuksesta sekä Antti Iho Itä-Suomen yliopistosta. Tutkimusta rahoittivat maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö.
Lisätietoja
Tutkija Matti Hyyrynen
Luonnonvarakeskus
matti.hyyrynen@luke.fi
p. 0295322907
Mallinnus
Johtava tutkija Pauliina Louhi
Luonnonvarakeskus
pauliina.louhi@luke.fi
p. 029 532 2189
Vaelluskalojen palauttaminen, sisävesien ennallistaminen ja ennallistamisasetus
Erikoistutkija Jarno Turunen
Suomen ympäristökeskus
jarno.turunen@syke.fi
p. 029 525 1229
Patojen vesistövaikutukset
Tutkimusjohtaja Antti Iho
Itä-Suomen yliopisto
antti.iho@uef.fi
p. 050 462 9721
Vesivoimatuotannon ja virtavesien ennallistamisen taloudelliset kustannukset ja hyödyt
