Taru Palosuo on Luken maatalousekosysteemien mallinnuksen tutkimusprofessori

Luonnonvarakeskuksen uusi tutkimusprofessori tuottaa mallinnuksen avulla tietoa ja ratkaisuja, jotka auttavat maataloutta sopeutumaan muuttuvaan ilmastoon. Tehtävään valitulla Taru Palosuolla on vahva tutkimustausta boreaalisten maatalousekosysteemien mallinnuksessa sekä laajat kotimaiset ja kansainväliset yhteistyöverkostot.

Maatalous- ja metsätieteiden tohtori Taru Palosuo on aloittanut Luonnonvarakeskuksen (Luken) maatalousekosysteemien mallintamisen tutkimusprofessorin työssä 1.11.2026. Tätä ennen hän on työskennellyt Lukessa johtavana tutkijana. Palosuo on erikoistunut agroekosysteemien mallinnukseen sekä mallien hyödyntämiseen maatalouden ja ilmastonmuutoksen vuorovaikutusten tutkimuksessa.

Kyseessä on kokonaan uusi professuuri, jolla Luke vahvistaa maatalousekosysteemien ja etenkin kasvintuotannon mallintamisosaamista. Ajankohtaisia teemoja uuden tutkimusprofessorin työssä ovat maataloutta haastavat ilmastoriskit, kuten kuivuuden, liiallisen märkyyden, korkeiden lämpötilojen ja sään ääri-ilmiöiden aiheuttamat tuotantoriskit. 

”Mallinnus auttaa hahmottamaan, mitä tulevaisuuden haasteet ovat ja millaisia ratkaisuja niihin tarvitaan. Parempi ymmärrys maatalousekosysteemin toiminnasta kokonaisuutena avaa uusia ja kestävämpiä ratkaisuja”, Palosuo kertoo.

Maatalousekosysteemi muodostuu kasvien, maaperän ja sen eliöiden sekä ympäristöolojen vuorovaikutuksesta. Viljelyjärjestelmässä tätä kokonaisuutta muokkaavat viljelykasvien ja lajikkeiden valinta sekä erilaiset viljelytoimet.

Kohti tasaisempia satotasoja

Palosuo näkee, että professorin työssä päätavoitteena on tukea ilmastokestävien viljelyjärjestelmien kehittämistä. Tässä työssä mallinnuksella on keskeinen rooli. Mallit ovat eräänlaisia matemaattisia skaalaus- ja ”mitäs jos?” -työkaluja, joilla voidaan tarkastella ja ennustaa, mitä tietylle asialle tai järjestelmälle tapahtuu, jos toimimme eri tavalla – esimerkiksi vaihdamme kasvilajikkeen – tai ympäristö muuttuu. Mallintaminen auttaa arvioimaan muutosten vaikutuksia esimerkiksi kasvien kasvuun, satoon ja satovarmuuteen sekä tunnistamaan keinoja viljelyjärjestelmien sopeutumiskyvyn parantamiseksi.

”Vaihtoehtojen tutkiminen pelloilla on melko kallista ja aikaa vievää. Mallit eivät korvaa kokeita ja mittauksia, vaan rakentuvat niiden tuottaman tiedon varaan ja auttavat hyödyntämään niitä laajemmin. Mallien avulla voimme skaalata tuloksia erilaisiin paikkoihin ja maalajeihin sekä tarkastella myös tulevaisuuden olosuhteita”, Palosuo sanoo.

Mallinnuksella tuotettu tieto auttaa varautumaan tulevaan sekä esimerkiksi kehittämään politiikkainstrumentteja. 

”Ilmastonmuutos muuttaa tuotanto-olosuhteita ja tuo sekä hyötyjä että riskejä kasvintuotantoon. Palosuon vetämän mallinnustutkimuksen avulla pyrimme tuottamaan ennakoivasti tutkimustietoja ja ratkaisuvaihtoehtoja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi ja maatalouden resilienssin kasvattamiseksi sekä kehittämään malleja tukemaan päätöksentekoa”, kertoo Luken Luonnonvarat-yksikön johtaja Sirpa Thessler.

Ilmaston lämpeneminen pidentää kasvukautta ja avaa uusia mahdollisuuksia viljellä Suomessa pidemmän kasvuajan lajikkeita ja uusia viljelykasvilajeja. Kasvinjalostajille kiinnostavaa tietoa on, millaiset lajikkeet pärjäävät tulevaisuuden kasvuoloissa. Viljelijät ja neuvonta puolestaan hyötyvät tiedosta siitä, millaisilla sopeutumiskeinoilla voidaan parantaa satovarmuutta ja vähentää vuosien välistä satovaihtelua.

Mallinnus on yhteistyötä

Tuore tutkimusprofessori aikoo tiivistää yhteistyötä Luken sisällä sekä yhteistyökumppaneiden kanssa kotimaassa ja ulkomailla sekä edistää monitieteistä yhteistyötä. Mallinnus onkin Palosuon mukaan erityisesti yhteistyön väline. Mallien avulla voidaan yhdistää eri tieteenalojen tuottamaa viimeisintä tutkimustietoa esimerkiksi maaperästä ja kasvien toiminnasta. Yhdistämällä agroekosysteemien mallinnusta taloudelliseen mallinnukseen voidaan tarkastella vaikutuksia yksittäiseltä pellolta aina maatilojen ja koko maataloussektorin tasolle.

”Mallien erityinen arvo on siinä, että ne tuovat erilaisia tutkijoita ja tutkimustietoa yhteen ja auttavat samalla tunnistamaan, missä tietoa vielä puuttuu”, Palosuo arvioi. 

Thessler tiivistää, että vahvalla mallintamisosaamisella Luken peltokoeaineistoja voidaan hyödyntää vaikuttavammin ja yhdistää niitä yhteistyökumppaneiden aineistoihin.

Palosuon vastuulla on kehittää ja johtaa alan tutkimusta Lukessa sekä edistämään hankkeita ja mallisovelluksia. Tavoitteena hänellä on, että mallit palvelevat Suomen maataloussektoria mahdollisimman hyvin.