Jenni Hultman on Luken uusi maaperäbiologian tutkimusprofessori

FT, dosentti Jenni Hultman tuo maaperäbiologian tutkimusprofessorin työhön vahvaa maaperämikrobiosaamista sekä vankkaa DNA- ja RNA-pohjaisten tutkimusmenetelmien osaamista. Uusi tutkimusprofessori suuntaa Luken maaperän eliöyhteisöjen ja niiden säätelemien ravinteiden kierron tutkimusta.

Jenni Hultman on aloittanut maaperäbiologian tutkimusprofessorin työssä 1.8.2026. Tätä ennen hän työskenteli Luonnonvarakeskuksessa (Lukessa) johtavana tutkijana. Maaperätutkijan töihin hänet johdatti aikoinaan kohtaaminen karhukaisen kanssa. 

”Maisterintutkinnon ensimmäisenä vuonna pääsimme katsomaan mikroskoopilla maanäytteitä. Näin, kun karhukainen söi sukkulamatoa, ja se oli minulle silmät avaava kokemus. Tajusin, miten paljon jalkojemme alla on elämää”, Hultman kertoo.

Sittemmin hän on urallaan perehtynyt monipuolisesti maaperämikrobeihin sekä niiden rooliin maaperän terveydessä ja esimerkiksi suoekosysteemien ennallistamisessa.

Ajankohtaisia kysymyksiä tuoreen tutkimusprofessorin työssä ovat muun muassa tutkimusmenetelmien kehitys ja maaperäyhteisöjen yhteydet maankäytön muutoksiin, ilmastonmuutokseen, maaperän hiilen sidontaan ja aineiden kiertoon. Hultman vaikuttaa jatkossa siihen, miten tätä tutkimusta suunnataan Lukessa. Hänellä on myös väitöskirjaohjattavia, joita hän tukee tutkimuksessa ja myös hankerahoituksen hakemisessa – ja laajentaa samalla maaperäbiologian tutkimuskenttää. 

”Hultman tuo meille myös todella vahvaa menetelmällistä osaamista maaperämikrobipuolelle. Kilpailu oli erittäin tiukka, ja meillä oli todella hyvät hakijat ja korkeatasoinen professorihaku”, kertoo Luken Luonnonvarat-yksikön johtaja Sirpa Thessler.

Mikrobiyhteisöjä Hultman tutkii mikrobibioinformatiikan menetelmillä eli hän käyttää DNA- ja RNA-pohjaisia menetelmiä, joilla voidaan selvittää mikrobien geneettistä taustaa. DNA kertoo, millaisia mikrobilajeja näytteessä on ja mitä ne voivat tehdä sopivissa ympäristöolosuhteissa. RNA taas kertoo mikrobien aktiivisuudesta ja siitä, mitä ne tekevät juuri nyt.

Maaperäeliöiden monimuotoisissa yhteisöissä riittää tutkittavaa

Maaperäeliöillä on erittäin tärkeä tehtävä: ne ylläpitävät elämää maapallolla ja varmistavat maaperän kasvukunnon. Ne muodostavat valtavan, monimuotoisen joukon, jossa riittää tutkittavaa. Hultman kertoo, että yhdessä grammassa maata on enemmän mikrobeja kuin koko universumissamme on tähtiä. Maaperän eliöt kierrättävät orgaanisia aineita ja vapauttavat muille eliöille ja kasveille käyttökelpoisia ravinteita.

”Tämän ansiosta saamme ruokaa ja kasvit kasvavat ja pystyvät yhteyttämään ja sitomaan hiiltä”, Hultman kertoo.

Jo nyt ja varsinkin tulevaisuudessa tähän kiertoon kohdistuu erilaisia muutoksia. Kuivuuden ja toisaalta voimakassateisten kausien kaltaiset häiriöt ovat yleistymässä. Ilmaston lämpeneminen puolestaan sulattaa ikiroutaa ja jäätiköitä. Hultman on tutkinut esimerkiksi mikrobien toimintaa ja yhteyttä kasvihuonekaasupäästöihin arktisella alueella.

”Kyseessä on hyvin herkkä ympäristö. Lämpeneminen aktivoi mikrobeja ja me tutkimme, mitä aineenvaihduntatuotteita ne tuottavat ja syntyykö ilmakehän lämpenemistä kiihdyttävää metaania.”

Maaperän seuranta auttaa varautumaan tulevaan

EU:ssa on parhaillaan valmisteilla maaperän terveyttä ja seurantaa koskeva laki. Se linkittyy myös tutkimusprofessorin työhön, koska maaperän monimuotoisuus on yksi seurattavista tekijöistä. Jokaisessa jäsenvaltiossa tehdään koko maan kattava näytteenotto. Näytteistä tutkitaan tietyt maaperän terveyteen liittyvät tekijät. Näin saadaan hyvin tarkkaa tietoa siitä, miten EU:n maaperä voi ja miten eri maankäyttömuodot vaikuttavat maaperän terveyteen. 

Säännöllistä seurantatietoa tarvitaan, jotta pystymme siihen perustuvien ennusteiden avulla varautumaan paremmin tulevaan ja häiriöiden vaikutuksiin maaperän terveydessä. 

”Kesällä Euroopassa on ollut paljon metsäpaloja. Näemmekö esimerkiksi niiden tai erilaisten kuivuusjaksojen vaikutusta maaperään pidemmällä aikavälillä?” Hultman kysyy.

Hänen vetämissään hankkeissa kehitetään myös maaperätietokantaa, johon kootaan eri puolilta Suomea kerättyä tietoa maaperän mikrobiyhteisöistä. Aineisto ulottuu Etelä-Suomesta Kilpisjärvelle.

Tutkimustieto käyttöön

Myös maanomistajille maaperätiedosta on hyötyä. Varsinkin maataloudessa maaperän monimuotoisuutta tukevia käytänteitä, kuten muokkaamisen vähentämistä ja maanparannusaineita, on jo otettu käyttöön aktiivisesti. Metsämailla tutkimustietoon pohjautuvat käytänteet syntyvät käynnissä olevien hankkeiden kautta. Ne auttavat yksittäistä metsänomistajaa tekemään toimenpiteitä, joilla hän voi pitää metsämaaperän terveempänä. Hyödyt kiteytyvät siihen, että terve maaperä kestää paremmin erilaisia häiriöitä ja on näin tuottavampi.

”Olennaista on ymmärtää ekosysteemiä kokonaisuutena. Meidän pitää pystyä linkittämään maanalainen tieto esimerkiksi kasvillisuutta, puita, kasvihuonekaasuja tai kaukokartoitusta koskevaan tietoon. Luke on tälle tutkimukselle erinomainen tekijä, koska meillä on monen eri alan osaajia. Pystymme yhdistämään voimamme ja tutkimaan maaperän monimuotoisuutta ja terveyttä eri tasoilta”, Hultman sanoo.