Jaana Sorvali aloittaa arktisen alueen kestävien ja muutoskykyisten elinkeinojen apulaisprofessorina
FT, YTM Jaana Sorvali on valittu Luonnonvarakeskuksen (Luken) uudeksi arktisen alueen kestävien ja muutoskykyisten elinkeinojen apulaisprofessoriksi. Sorvali tuo tehtävään vankkaa osaamista ilmastonmuutoksesta tutkimuksen ja politiikan kentältä sekä kokemusta erilaisten toimijoiden intressien yhteensovittamisesta ja ympäristöpsykologiasta.
Jaana Sorvali aloittaa uudessa tehtävässä 15.9.2026. Tätä ennen hän on työskennellyt Lukessa tutkijana, erikoistutkijana sekä ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen tutkimuspäällikkönä. Hän on tehnyt pitkään ilmastonmuutoksen sopeutumiseen liittyvää työtä kansallisella ja kansainvälisellä tasolla sekä keskittynyt viime vuosina arktisen alueen tutkimusprojekteihin.
”Arktisella alueella on paljon ajankohtaisia haasteita ja mahdollisuuksia. Luonnonvara-, turvallisuus-, ilmastonmuutos- ja oikeudenmukaisuuskysymysten vaikutukset eivät jää pelkästään alueellisiksi, vaan ne vaikuttavat yhteiskuntaamme laajasti. Apulaisprofessorina tulen työskentelemään näiden isojen tulevaisuutta määrittävien kysymysten parissa”, Sorvali kertoo.
Luken biotalous ja ympäristö -yksikön johtaja Jani Lehto tiivistää Sorvalin vahvuudet seuraavasti:
”Jaanalla on monipuolinen osaaminen arktisten alueiden kestävän kehityksen, luonnonvarojen käytön sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisen kysymyksissä. Hän tuntee pohjoisten alueiden toimintaympäristön, elinkeinot ja niihin kohdistuvat muutokset. Erityisen arvokasta on hänen kykynsä yhdistää tutkimustieto käytännön ratkaisuihin, jotka tukevat arktisten alueiden elinvoimaa ja kestävää kehitystä.”
Ympäristöpsykologia auttaa viemään ratkaisut käytäntöön
Sorvali aloitti oman väitöskirjapolkunsa Luken edeltäjäorganisaatiossa MTT:ssä. Vuonna 2023 hän väitteli agroekologiasta. Hänen väitöskirjansa käsitteli suomalaisten viljelijöiden ajatuksia ilmastonmuutoksesta sekä ilmastotyön psykologisia esteitä. Väitöskirjassa Sorvali hyödynsi ympäristöpsykologista näkökulmaa ja käyttäytymistieteitä. Näitä menetelmiä hän aikoo soveltaa myös uudessa tehtävässään.
”Vaikka kehittäisimme upeita sopeutumisratkaisuja tai mullistavia teknologisia keksintöjä luonnonvarojen kestävyyden turvaamiseksi, muutosta ei tapahdu, ellei niitä oteta käyttöön”, Sorvali kuvaa ja jatkaa:
”Meidän on ymmärrettävä ihmisten toimintaa ohjaavia psykologisia tekijöitä; arvoja, normeja, uskomuksia ja jopa tunteita sekä hienosäädettävä ratkaisuja tämän käyttäytymisymmärryksen pohjalta. Tämä on ainoa tie pysyvään muutokseen.”
Arktisista alueista on tullut maailmanpolitiikan näyttämö
Sorvalin uusi toimipaikka sijaitsee Rovaniemellä. Se on hänelle entuudestaan tuttu paikka, koska hän on jo vuosien ajan työskennellyt Lappiin sijoittuvien ja maiden rajoja ylittävien hankkeiden parissa. Kiinnostus arktiseen alueeseen syttyi alun perin kansainvälisten tehtävien kautta.
”Mitä kauemmas menin, sitä tarkemmin näin, miten tärkeä pohjoinen on ja miten suuri vastuu meillä arktisten maiden toimijoilla on alueen ja sen ihmisten tulevaisuudesta ja hyvinvoinnista”, Sorvali kertoo.
Kyseessä on hyvin uniikki ekosysteemi ja erilaisten kulttuurien koti. Ilmastonmuutos muuttaa arktisia alueita nopealla tahdilla, eivätkä vaikutukset ole kaukana tulevaisuudessa, vaan tässä ja nyt.
”Arktisesta alueesta on tullut myös maailmanpolitiikan näyttämö – paikka, missä kaikenlaiset tarpeet ja haasteet kohtaavat. Mielenkiintoisempaa tutkimuskenttää en osaa kuvitella.”
Alueen erilaisten toimijoiden intressit vaativat yhteensovittamista. Arktisilla alueilla harjoitetaan esimerkiksi matkailua, poronhoitoa, energia- ja kaivosteollisuutta sekä metsätaloutta, ja alueisiin kuuluu laajoja luonnonsuojelualueita. Arktinen alue on myös saamelaisten ja muiden alkuperäiskansojen perinteistä asuin- ja elinaluetta. Olennaista on vuoropuhelu ja yhteistyö paikallisten asukkaiden, alkuperäiskansojen, elinkeinoharjoittajien sekä muiden toimijoiden kesken.
Keskeisenä kysymyksenä Sorvali nostaa esiin oikeudenmukaisuuden: ”Millä tavalla me voimme sopeutua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja toteuttaa kestäviä elinkeinoelämän ratkaisuja siten, että ne olisivat oikeudenmukaisia ja hyväksyttäviä niille, jotka asuvat alueella nyt, ja turvaisivat elämän mahdollisuudet myös tuleville sukupolville?”
Sorvali onkin erityisen kiinnostunut yhteistyöstä nuorten kanssa. Lisäksi hän painottaa kansainvälisen sidosryhmätyön merkitystä. Hän aikoo panostaa muun muassa pohjoismaiseen yhteistyöhön.
”Tässä tehtävässä myös tutkimuksen ja politiikan rajapinta on tärkeä. Tavoitteena on tuottaa tutkittuun tietoon perustuvia ja paikallisesti hyväksyttäviä ratkaisuja, jotka palvelevat päätöksentekoa ja ihmisten arkea sekä vahvistavat arktisten elinkeinojen ja yhteisöjen hyvinvointia ja muutoskykyä.”
Jaana Sorvali
- Joensuusta lähtöisin oleva Sorvali on opiskellut valtio-oppia Tampereella ja maantiedettä Turussa ja Helsingissä. Hän väitteli vuonna 2023 Helsingin yliopistosta agroekologian oppiaineesta
- Lukessa hän on työskennellyt sen perustamisvuodesta 2015 alkaen.
- Työkokemusta hänellä on tutkimuksen lisäksi valtionhallinnosta, EU-instituutioista sekä ilmastokonsultoinnista yrittäjänä
- Sorvalin ilmastonmuutokseen liittyvää tutkimusta ja politiikkavalmistelua yhdistävä ura alkoi valtioneuvoston kansliasta, jossa hän teki vuonna 2009 julkistettua Suomen tulevaisuusselontekoa ilmasto- ja energiapolitiikasta. Sen jälkeen hän on ollut tiiviisti mukana kansallisessa ilmastonmuutokseen sopeutumistyössä
- Sorvali on hiljattain työskennellyt EU-komissiossa ilmastotoimien pääosastolla sopeutumisen yksikössä kansallisena asiantuntijana päätehtävinään uuden eurooppalaisen sopeutumispolitiikan ja -lainsäädännön, sekä EU:n uuden arktisen strategian valmistelu
- Sorvali toimii myös IPCC:n, YK:n alaisen hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin, seitsemännen arviointiraportin pääkirjoittajana raportin toisessa osaraportissa, joka keskittyy ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, sopeutumiseen ja haavoittuvuuksiin
