Satoarvio 2026: Ruissato jäämässä pieneksi, herne uuteen ennätykseen

Luonnonvarakeskuksen (Luken) vuoden 2026 ensimmäisen satoarvion perusteella viljasato on tänä vuonna noin 3,2 miljardia kiloa. Kokonaisuutena viljasato vaikuttaisi jäävän noin kolme prosenttia keskimääräistä pienemmäksi. Viljojen viljelyala vähentyi viime vuodesta 70 000 hehtaarilla. Ruissato on viidenneksen tavanomaista pienempi, eikä se riitä kattamaan vuosikulutustamme. Hernesadosta odotetaan sen sijaan tänäkin vuonna ennätyksellistä.  

Tämän vuoden ohrasatoarvio on vajaat 1,2 miljardin kiloa, mikä on lähes miljardi kiloa vähemmän kuin huippusatovuosina parikymmentä vuotta sitten. Muutos johtuu kotimaisen rehuviljan kulutuksen vähenemisestä, mikä näkyy erityisesti ohran viljelyalan supistumisena ja sitä kautta sadon pienenemisenä. 

Kysyntä ulkomailla vauhdittaa kauran viljelyä 

Kaura on viime vuosina noussut lähelle ohran satomääriä – ja niin on myös tänä vuonna. Kauran satoarvio on keskimääräinen eli 1,1 miljardia kiloa. Kauran viljelyä vauhdittaa kotimaisen käytön lisäksi sen kysyntä ulkomailla: kolmannes sadosta vietäneen tänäkin vuonna ulkomaille. 

Ruissato ei kata vuosikäyttöämme 

Ruissato vaihtelee paljon vuosittain. Tämän vuoden arvio ruissadon koosta on noin 66 miljoonaa kiloa. Suomalaiset käyttävät vuosittain keskimäärin noin 80 miljoonaa kiloa ruista, joten satoarvion perusteella ruissato ei riitä kattamaan kokonaan rukiin käyttöä. Satovajetta voidaan paikata sekä edellisvuosien ruisvarastolla että tuontiviljalla. 

Hernesato on moninkertaistunut kymmenessä vuodessa 

Hernesato voi tänä vuonna ylittää jopa 110 miljoonaa kiloa. Herneen satonäkymä ja viljelyala on yli nelinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Viljelyä on siivittänyt herneen rehukäytön lisääntyminen. Rehuherne on tervetullut kotimainen valkuaislähde eläinten ruokinnassa, jolla voidaan lisätä Suomen omavaraisuutta. 

Rypsin ja rapsin viljely piristymässä 

Noin 90 miljoonan kilon rypsin ja rapsin yhteissato kertoo niiden viljelyn piristymisestä. Taudeille alttiina öljykasveina niiden viljely on haastavaa, mikä näkyy satotason heilahteluna viime vuosikymmeninä. Tämän vuoden satonäkymässä on lähes 50 prosentin nousu viime vuodesta. 

Nurmisadosta tulossa riittävä 

Rehunurmen satomäärän arviointi on vaikeaa, koska korjuumäärää säädetään osittain tilan oman rehuntarpeen mukaan. Säilörehun satonäkymät ovat viime vuoden tasolla. 

Tuotantoeläinten talviruokintaa varten rehunurmi korjataan pääosin säilörehuksi. Juhannuksen tienoille ajoittuva ensimmäinen korjuu sekä heinäkuun lopun toinen korjuu on jo tehty. Osalta nurmista korjataan syksyn aikana vielä kolmas sato.  

Rehunurmen viljelyala on noin kaksinkertainen verrattuna seuraavaksi yleisimpään viljelykasviimme ohraan. Riittävä nurmisato tarvitaan turvaamaan tuotantoeläinten ruokinta, koska peltokasveistamme nurmirehua tarvitaan eniten ruokinnassa. 

Sadonkorjuu alkuvaiheissa – sääolot ratkaisevat määrän ja laadun

Tässä tilastossa tarkastellaan elokuun 17. päivänä vallinnutta satonäkymää. Sadonkorjuu on vasta alkamassa, joten sadon määrässä ja laadussa voi tapahtua vielä suuriakin muutoksia. Kunkin kasvin korjuuajankohdan sääolot ovat siinä ratkaisevassa asemassa. 

Luken satotilasto seuraa peltokasvituotannon toteutumista vuosittain neljällä tilastojulkistuksella. Tilastojen tiedot kerätään ProAgrian asiantuntijoilta sekä viljelijöiltä. Julkaistavien tilastojen tiedot ovat kaikkien saatavilla samaan aikaan.  

Satonäkymät tarkentuvat syksyn mittaan 

Nyt julkaistu arvio perustuu tilanteeseen 17.8.2026. Luke julkaisee vuoden 2026 satotietoja seuraavasti:  

• 21.8.2026, ensimmäinen satoarvio, tilanne 17.8., tietolähteenä ProAgrian asiantuntijat 
• 25.9.2026, toinen satoarvio, tilanne 21.9., tietolähteenä ProAgrian asiantuntijat  
• 20.11.2026, satotilaston ennakkotilasto, tietolähteenä viljelijät 
• helmi/maaliskuu 2027, lopullinen satotilasto, tietolähteenä viljelijät 

Lisäksi 1.9. julkaistaan kokeellinen satelliittikuviin perustuva hehtaarisatoennuste useille peltokasveille.