Ruotsinkylän tutkimusmetsässä hakkuita 20.2. alkaen

Metsähallitus tekee helmi- ja maaliskuussa hakkuita Luonnonvarakeskuksen (Luke) Ruotsinkylän tutkimusmetsässä usealla eri palstalla sekä tutkimuskoe- että kokeista vapailla alueilla Ruotsinkylässä, Vetikossa, Tevännöllä ja Timperissä. 

Ruotsinkylässä toteutetaan tutkimuskoealueiden hoitohakkuita suometsien pitkäaikaisilla pysyvillä koealoilla, joilla tutkitaan muun muassa hakkuiden ja kuivatusolojen vaikutusta puuntuotokseen. Suometsien tutkimuskoealueita on perustettu 1920-luvulta lähtien ja niitä on säännöllisesti mitattu ja hoidettu 5–15 vuoden välein, minkä ansiosta ne tarjoavat pitkän aikasarjan kasvu- ja tuotostutkimuksen tarpeisiin. Tämän lisäksi Ruotsinkylässä toteutetaan tutkimuksen kokeista vapaalla alueella uudistushakkuu, jolla mahdollistetaan uuden kokeen perustaminen.

Vetikon palstalla tehdään tutkimuskoealueiden harvennushakkuita, joilla parannetaan käynnissä olevien kokeiden laatua. Vuonna 1997 perustetut kokeet ovat osa ulkomaisten puulajien koesarjaa ja niiden tavoitteena on vertailla muun muassa tammen, vuorijalavan ja metsävaahteran eri alkuperien menestymistä Suomessa. Tutkimus tuottaa tietoa eri puulajien hyödyntämismahdollisuuksista Suomen olosuhteissa ja vastaa osaltaan kysymyksiin muun muassa ilmastonmuutoksen vaikutuksista metsien ja puulajien menestymiseen sekä sitä uhkaaviin tekijöihin, kuten sieni- ja hyönteistuhojen esiintymiseen.  

Komion palstalla Tevännöllä toteutetaan uudistushakkuu tutkimuksesta vapaalla alueella. Hakkuun tarkoituksena on mahdollistaa uusien tutkimuskokeiden perustaminen metsänjalostuksen tarpeisiin. 

Timperin palstalla tehdään tielinjan raivausta ja hakkuuta tulevia metsänhoidon toimenpiteitä varten.

Hakkuut ovat talvikorjuukohteita, joten vallitsevat sääolosuhteet vaikuttavat kokonaisuuden toteutumiseen. Hakkuutyömailla ei saa kulkea, mutta muuten hakkuut eivät rajoita tutkimusmetsien alueella liikkumista tai niiden virkistyskäyttöä. 

Metsähallitus hoitaa tutkimusmetsiä Luken hoitosuunnitelmien mukaisesti, ja hakkuiden toteutus perustuu Luken tutkimusmetsien metsänkäsittelylinjoihin. Tutkimusmetsien hoidossa tavoitteena on puuston määrän ja rakenteen suuri vaihtelu, joka luo mahdollisuuksia tulevalle kokeelliselle tutkimustoiminnalle. Ruotsinkylän tutkimusmetsän kuusikoissa esiintyy merkittäviä kaarnakuoriaistuhoja, joiden leviämisen torjunta on myös metsänhoidon keskeinen tavoite. Runsaan virkistyskäytön takia Ruotsinkylän tutkimusmetsiä on uudistettu varsin varovasti.

Luken käytössä olevat tutkimusmetsät muodostavat alle tuhannesosan Suomen metsien pinta-alasta. Niillä tehtävä kokeellinen tutkimus tuottaa tietoa menetelmistä ja käytännöistä, jotka hyödyttävät koko metsäalaa ja edistävät siirtymää kohti kestävämpää metsätaloutta.