Luonnonvarakeskus arvioinut hirvikannan koon ja rakenteen

Luonnonvarakeskuksen tuottaman hirvikannan arvion mukaan Suomen hirvikannan koko syksyn 2022 jahdin jälkeen oli noin 77000 hirveä (95 % todennäköisyysväli 67000 – 88000 hirveä). Edelliseen vuoteen verrattuna kanta pieneni 4,4 prosenttia. Suomen hirvikanta on ollut samalla tasolla viimeksi 1990 –luvun puolivälissä. 

Alueellisten riistaneuvostojen hirvitalousalueittain asetettamat hirvitiheystavoitteet vastaavat noin 69000 – 86000 hirven kantaa koko maassa. Suurimmat hirvitiheydet (≥4,1 hirveä / 1000 ha) olivat Lounais-saaristossa ja eteläisellä rannikolla. Pääosassa Lappia ja Oulun läänin luoteisosassa hirvitiheydet olivat korkeintaan 2,1 hirveä / 1000 ha. Inarissa hirvitiheys oli 2,3 hirveä / 1000 ha ja Lounais-Lapissa 2,5 hirveä / 1000 ha. Lapin eteläpuolella hirvitiheydet vaihtelivat pääosin välillä 2,2 – 3,8 hirveä / 1000 ha. 

Alueita, joilla aikuiskannan sukupuolten lukusuhde oli korkeintaan 1,5 lehmää sonnia kohden (hirvikannan hoitosuunnitelmassa annettu tavoite), oli osassa Lounais- ja Etelä-Suomea, Pohjanmaan rannikolla Vaasan pohjoispuolella, Oulun läänin luoteisosassa sekä suuressa osassa Lappia ja itäisintä Suomea. Korkeimmat vasatuotot (>94 vasaa /100 lehmää) olivat Oulun läänin eteläosissa, Pohjois-Savon länsiosissa ja Kaakkois-Suomen länsiosissa. Pieniä vasatuottoja (<76 vasaa /100 lehmää) oli Lounais-Suomessa ja Uudenmaan läntisellä rannikolla, Kaakkois-Suomen ja Pohjois-Karjalan itäosissa, sekä Oulun läänin pohjoisosissa ja Lapissa. Vasatuoton pieneminen jatkuu. 

Kun tarkastellaan aikuisia naaraita kohden arvoituja vasamääriä (vasoja / lehmää) ja käytetään pienenemisen kriteereinä pieneneviä trendejä tällä vuosituhannella ja viime jahdin havainnoista laskettuja vuosituhannen pienimpiä arvioita, näkyy pienenemisen merkkejä 43:lla 59:stä hirvitalousalueesta. Näillä alueilla vasatuotto aikuisia naaraita kohden on pienentynyt vuosituhannen alusta keskimäärin 16,1% (keskihajonta 7,8%, N = 43). Ilmiön syitä tutkitaan tänä vuonna.

Suomen hirvikannan koko ja rakenne arvioitiin hirvitalousalueittain käyttäen Oma riista – palvelussa syksyn 2022 hirvijahdin aikana ilmoitettua tietoa. Hirviseurueet kirjasivat päivittäiset havaintonsa ja kaatonsa jahdin aikana ja arvioivat metsästyksen jälkeen alueelleen jääneen hirvikannan koon. Lakisääteisen saalisilmoituksen teki 5545 seuruetta. Hirvihavaintoja kirjasi 5283 seuruetta eli 95,3 % seurueista.

Kannanarviot on tehty Luonnonvarakeskuksen kannanarviomallilla. Hirvikannan koko arvioidaan bayesilaiseen tilastotieteeseen perustuvan populaatiomallin avulla ottaen huomioon vuotuinen saalis ja vasatuotto sekä hirvikolareista ja suurpedoista johtuva poistuma. Mallin avulla lasketaan populaation koolle ja rakenteelle jakaumat siten että mallin yhteensopivuus päivittäisten havaintojen, metsästäjien ilmoittaman jäävän kannan arvion ja mahdollisten maa- ja lentolaskentatulosten sekä viime vuosien hirvikolarimäärien kanssa on mahdollisimman hyvä.

Hirvikannan koon ja rakenteen arviot

Taulukossa Hirvitietotaulukko_2023 on metsästyksen jälkeen jäävän hirvikannan koko ja tiheys (hirviä / 1000 ha) 95 % todennäköisyysväleineen, saalismäärä, metsästettävän hirvikannan rakennetta kuvaavat luvut sekä vasaosuus metsästyksen jälkeen jäävässä kannassa hirvitalousalueittain vuosina 2000 – 2022 (välilehti Hirvitalousalueet). Lisäksi taulukossa on metsästyksen jälkeen jäävän hirvikannan koko, sen 95 % todennäköisyysväli ja hirvisaalis koko Suomessa vuosina 2000 – 2022 (välilehti Koko Suomi).

Kuvassa Suomen_hirvikanta_ja_saalis_2000_2022 on esitetty metsästyksen jälkeen jäävän hirvikannan koon, sen 95 % todennäköisyysvälin ja saalismäärän vaihtelu koko Suomessa vuosina 2000 – 2022.

Kuvassa Hirvitiheyden_aikasarjat_ja_saalis_2000_2022 on hirvikannan tiheyden, sen 95 % todennäköisyysvälin ja saalistiheyden vaihtelu hirvitalousaluekohtaisesti vuosina 2000 – 2022. Mustalla pystyviivalla esitetään vertailun vuoksi alueellisten riistaneuvostojen hirvikannalle asettamat tavoitetiheydet. Sinisellä pystyviivalla esitetään Luken etäisyysmenetelmällä tekemien lentolaskentojen 95% luottamusvälit.

Kuvissa Lehmiä_per_sonni_aikasarjat_2000_2022 ja Vasatuoton_aikasarjat_2000_2022 esitetään metsästettävän hirvikannan rakenteen vaihtelu hirvitalousalueittain vuosina 2000 – 2022.

Kartoissa Kartta_hirvitalousalueet ja Kartta_tiheys_2022 esitetään Suomen hirvitalousalueet ja syksyn 2022 hirvijahdin jälkeen jääneen hirvikannan tiheyden alueellinen vaihtelu. Kartassa Kartta_saalis_tiheys_2022 esitetään syksyn 2022 hirvijahdin hirvitalousalueiden pinta-aloihin suhteutetut saalismäärät. Tiheyskartoissa on hirvitalousalueiden tiheyksistä johdettu tasoitettu tiheyspinta ja hirvitalousalueiden keskimääräiset tiheydet numeroina.

Kartoissa Kartta_lehmiä_sonni_2022, Kartta_vasoja_100lehmää_2022 ja Kartta_kannan_vasaosuus_2022 esitetään syksyn 2022 metsästettävän kannan aikuisten hirvien sukupuolijakauman ja aikuisten naaraiden määrään suhteutetun vasatuoton (vasoja / 100 lehmää) sekä syksyn 2022 hirvijahdin jälkeen jääneen kannan vasaosuuden alueellinen vaihtelu. Kartoissa on hirvikannan rakennetta kuvaavista luvuista johdetut tasoitetut tiheyspinnat ja keskimääräiset hirvikannan rakennetta kuvaavat luvut numeroina.