Siirry pääsisältöön

Tutkimus ja seuranta tukevat metsäpeuran suojelua uudessa LIFE-hankkeessa

Uutinen 17.11.2026

Vuonna 2026 käynnistyneessä LIFEline4Fennicus-hankkeessa vahvistetaan metsäpeurakannan pitkän aikavälin elinvoimaisuutta. Luonnonvarakeskus tuottaa hankkeessa tietoa metsäpeuran elinympäristöistä, talvilaitumista, perinnöllisestä monimuotoisuudesta ja kannan kehityksestä sekä osallistuu palautusistutusten ja muiden suojelutoimien seurantaan.

LIFEline4Fennicus on vuosina 2026–2032 toteutettava metsäpeuran suojelu- ja kannanhoitohanke. Sen tavoitteena on vahvistaa metsäpeurakannan elinvoimaisuutta ja sopeutumiskykyä pitkällä aikavälillä.

Hanke perustuu vuonna 2023 julkaistuun päivitettyyn metsäpeurakannan hoitosuunnitelmaan ja jatkaa aiemmassa MetsäpeuraLIFE-hankkeessa tehtyä työtä.

Hanketta koordinoi Metsähallituksen Eräpalvelut. Hankekumppaneita ovat Luonnonvarakeskus, Korkeasaaren eläintarha, Ranuan Eläinpuisto ja Lumimuutos Osuuskunta. Hankkeessa yhdistetään luonnossa ja eläintarhoissa tehtävä suojelutyö One Plan Approach -periaatteen mukaisesti.

Tavoitteena vahvistaa osakantoja ja niiden välisiä yhteyksiä

Suomen metsäpeurakanta jakautuu useaan osakantaan, joiden kehitys ja elinvoimaisuus vaihtelevat. LIFEline4Fennicus-hankkeen pitkän aikavälin tavoitteena on edistää osakantojen yhdistymistä ja vahvistaa aiemmin palautusistutettuja osakantoja.

Lauhanvuoren ja Seitsemisen kansallispuistoissa toteutetaan täydennysistutuksia. Tiilikkajärven kansallispuistoon suunniteltavalla palautusistutuksella tuetaan Suomenselän ja Kainuun osakantojen välisen yhteyden muodostumista.

Istutusten toteuttamiseen liittyy myös eläinten terveyden seuranta. Hankkeessa kehitetään palautusistutettavien yksilöiden näytteenottoprotokollaa ja tutkitaan ilmastoherkkiä taudinaiheuttajia. Tavoitteena on ehkäistä eläintautien siirtymistä istutettavien yksilöiden mukana uusiin osakantoihin.

Metsäpeuroja talvisessa maisemassa
Metsäpeuroja. Kuva: Petri Timonen/Luke

Tietoa elinympäristöistä ja talvilaitumista

Maankäyttö voi hävittää, heikentää ja pirstoa metsäpeuralle sopivia elinympäristöjä. Hankkeessa kootaan tietoa metsäpeuran elinympäristövaatimuksista ja tuotetaan ennustekarttoja lajin kesä- ja talvielinympäristöistä sekä niiden välisistä muuttoreiteistä.

Luke kartoittaa myös metsäpeuran nykyisillä ja mahdollisilla tulevilla esiintymisalueilla sijaitsevia jäkäliköitä. Maastoinventointien avulla arvioidaan jäkälän biomassaa ja talvilaidunten kantokykyä.

Tutkimustiedon pohjalta laaditaan ohjeita metsäpeuran huomioon ottamisesta maankäytön suunnittelussa. Tietoa viedään käytäntöön kouluttamalla maankäytön parissa työskenteleviä asiantuntijoita.

Tiilikkajärven kansallispuistossa ja sen tuntumassa ennallistetaan 100 hehtaaria metsäpeuran kesäelinympäristöjä. Koitajoen valuma-alueella Pohjois-Karjalassa ennallistetaan lisäksi 1 000 hehtaaria lajille soveltuvia elinympäristöjä. Hankkeen ennallistamistoimet kattavat siten yhteensä 1 100 hehtaaria.

Pohjois-Karjalassa pohjustetaan metsäpeuran mahdollista paluuta

Metsäpeuran mahdollista tulevaa paluuta Pohjois-Karjalaan valmistellaan useilla toisiaan täydentävillä toimilla. Alueella kootaan tietoa metsäpeuran historiallisesta ja nykyisestä esiintymisestä sekä perustetaan paikallisiin toimijoihin tukeutuva havaintoverkosto.

Koitajoen valuma-alueella arvioidaan elinympäristöjen laatua ja ennallistetaan metsäpeuralle sopivia kesäelinympäristöjä. Lisäksi hankkeessa toteutetaan jäsennelty päätöksentekoprosessi, jonka avulla arvioidaan metsäpeuran suojelun vaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa.

Pohjois-Karjalan työ luo tietopohjaa myöhemmille ratkaisuille. Hankkeessa ei tehdä päätöstä palautusistutuksen toteuttamisesta alueella.

Geneettistä monimuotoisuutta turvataan useilla keinoilla

Metsäpeurakannan pitkän aikavälin elinvoimaisuuteen vaikuttaa myös sen perinnöllinen monimuotoisuus. Hankkeessa kehitetään keinollisen lisääntymisen menetelmiä, kuten keinosiemennystä ja alkioiden laboratoriotuotantoa.

Sukusoluja ja alkioita tallennetaan geenipankkiin. Osa tallennetusta materiaalista voidaan ottaa käyttöön keinollisen lisääntymisen menetelmissä. Tavoitteena on ylläpitää metsäpeuran perinnöllistä monimuotoisuutta sekä luonnossa että eläintarhoissa elävissä kannoissa.

Luke kehittää lisäksi kustannustehokasta DNA-markkeria, jonka avulla voidaan arvioida muun muassa metsäpeuran efektiivistä populaatiokokoa, sukusiitosastetta ja muita populaation geneettistä tilaa kuvaavia tunnuslukuja.

Hankkeessa pyritään myös ehkäisemään metsäpeuran ja poron risteytymistä. Luke kehittää DNA-analyysia varten SNP-paneelin, jonka avulla kudosnäytteestä voidaan tunnistaa nopeasti ja kustannustehokkaasti, onko tutkittava eläin metsäpeura, poro vai niiden risteymä.

Pohjois-Pohjanmaalla metsäpeurojen ja porojen kohtaamisia pyritään vähentämään yhteistyössä porotalouden toimijoiden kanssa. Työhön sisältyy eläinten seurannan tehostamista ja paimennuskokeilu.

GPS-pannat, riistakamerat ja tekoäly tukevat seurantaa

Hankkeen toimenpiteiden onnistumista seurataan useilla menetelmillä. Luke vastaa GPS-seurannasta, jota toteutetaan Lauhanvuoren, Seitsemisen ja Tiilikkajärven kansallispuistoissa, Kainuun osakannan läntisellä alueella sekä poronhoitoalueen etelärajan läheisyydessä.

GPS-seurannan lisäksi hankkeessa tehdään vasaseurantaa ja laumarakennelaskentoja. Palautusistutettujen osakantojen seurantaa kehitetään myös riistakameroiden ja valokuvien avulla.

Hankkeessa rakennetaan verkkopohjainen galleria, johon kansalaiset voivat tallentaa metsäpeuravalokuvia kannanseurannan tueksi. Tekoälyä kehitetään auttamaan suurten kuva-aineistojen käsittelyssä ja seurannan kannalta tarpeettomien kuvien suodattamisessa.

Tiilikkajärven kansallispuistossa arvioidaan lisäksi palautusistutuksen sosiaalisia vaikutuksia ennen istutusta ja sen jälkeen.

Seurannan tarkoituksena on mitata hanketoimien onnistumista ja havaita mahdolliset ongelmat riittävän ajoissa. Tuloksia voidaan käyttää toimenpiteiden mukauttamiseen hankkeen aikana.

Tuloksia hyödynnetään myös hankkeen jälkeen

LIFEline4Fennicus-hankkeessa tuotetaan raportteja, tutkimusartikkeleita, paikkatietoaineistoja, toimintamalleja ja käytännön ohjeita. Niitä voidaan hyödyntää metsäpeuran suojelussa myös hankkeen päättymisen jälkeen.

Hankkeessa vahvistetaan kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä sekä jaetaan suojelutyöstä saatuja kokemuksia muille hankkeille ja asiantuntijoille. Kehitettyjä menetelmiä ja käytäntöjä pyritään soveltamaan myös muiden lajien suojelussa.

Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 9,55 miljoonaa euroa. Euroopan unionin LIFE-ohjelma kattaa kustannuksista 60 prosenttia. Muita rahoittajia ovat hankekumppanit, maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, Rewilding Europe’s Wildlife Comeback Fund sekä Raija ja Ossi Tuuliaisen Säätiö.

Lisätietoja

LIFEline4Fennicus-hanke:
Sakari Mykrä-Pohja, projektipäällikkö, Metsähallitus
Milla Niemi, metsäpeura-asiantuntija, Metsähallitus

Luonnonvarakeskuksen työ hankkeessa:
Antti Paasivaara, erikoistutkija ja Luken projektipäällikkö

Lisätietoa: LIFEline4Fennicus-hanke Metsähallituksen verkkosivuilla

Hanke on saanut osarahoitusta Euroopan unionin LIFE-ohjelmasta. Esitetyt näkemykset ja mielipiteet ovat kuitenkin ainoastaan niiden esittäjien omia eivätkä välttämättä vastaa Euroopan unionin tai CINEA:n näkemyksiä. Euroopan unioni tai rahoituksen myöntävä viranomainen eivät ole niistä vastuussa.

 

Back to the top of the page