Luke mukana Lepaan puutarhanäyttelyssä 13.–15.8.2026

Olemme mukana Lepaan puutarhanäyttelyssä 13.–15.8.2026. Osastollamme esitellään ajankohtaisia puutarhatuotannon tutkimus- ja kehityshankkeita, joissa etsitään ratkaisuja muuttuvan ilmaston, kestävän viljelyn ja tuotantoketjujen kehittämisen tarpeisiin. Esillä ovat muun muassa uudet marjalajikkeet, mansikanviljelyn tulevaisuuden ratkaisut, monimuotoisuutta edistävät menetelmät sekä turvetta korvaavat kasvualustat. Hankkeissa tarkastellaan myös sivuvirtojen hyödyntämistä, kasvihuonetuotannon energiaratkaisuja, puutarhatalouden tilastointia ja maatilojen taloustiedon käyttöä. Tarjoamme viljelijöille, yrityksille, opiskelijoille ja muille alan toimijoille tutkimukseen perustuvaa tietoa. Osastollamme on mahdollisuus keskustella asiantuntijoiden kanssa käytännön ratkaisuista, sekä osallistua kyselyihin. 

Marjalajikkeet - Marja- ja hedelmäkasvien jalostusohjelmat

Ilmastonmuutoksen aiheuttama sääolojen vaihtelu lisää tarvetta kehittää uusia kestäviä lajikkeita, jotka menestyvät muuttuvissa olosuhteissa. Sopeutunut lajikkeisto varmistaa marjan- ja hedelmänviljelyn kotimaisen osaamisen ja liiketoiminnan kehittymistä.  Luke on jalostanut vuosien aikana yhteensä noin 70 eri puutarhakasvien lajiketta, joista kahdeksan on mansikoita. Jalostuksessa hyödynnetään perinteistä risteytystä sekä viljely-, laatu- ja kestävyysominaisuuksiin kohdistuvaa valintaa kenttä- ja kasvihuonekokeissa. Marjan- ja hedelmänviljelijät yhteistyössä Luken kanssa testaavat parhaita lajike-ehdokkaita. Näin saadaan varmuus niiden sopeutumisesta erilaisiin viljelyolosuhteisiin. 

Jalostamiamme uutuuslajikkeita ovat puutarhamansikat Maiju ja Marketta sekä mustaherukka Kipakka. Tule keskustelemaan kokemuksista eri lajikkeiden viljelystä ja nappaan mukaan uutuuslajikkeiden esitteitä. Lisätietoja: https://www.luke.fi/fi/projektit/marjalajikkeet

Yhteyshenkilö: Tuuli Haikonen 

Marjava – Kestävyyttä marjojen tuotantoketjuihin

Marjava – Kestävyyttä marjojen tuotantoketjuihin -hanke on Luonnonvarakeskuksen, ProAgria Keski-Suomen ja ProAgria Itä-Suomen yhteistyöhanke, jonka tavoitteena on kehittää herukan ja mansikan koko tuotantoketjun tuottavuutta ja kestävyyttä lajikevalinnasta hyvälaatuiseen lopputuotteeseen. Hanketta toteutetaan yhteistyössä viljelijöiden kanssa. Osastollamme on esillä tuloksia mansikan lajikekokeista, herukan pakkastesteistä sekä uusia rikkakasvien katemateriaaleja, joita on kokeiltu hankkeessa herukkaviljelmillä.

Yhteyshenkilö: Saara Tuohimetsä 

Mansikkasadon optimointi muuttuvassa ilmastossa (MASMI)

Hankkeessa kehitetään uusia ratkaisuja mansikanviljelyyn tilanteessa, jossa ilmaston lämpeneminen ja turpeen käytön vähentyminen muuttavat viljelyolosuhteita nopeasti. Tutkimuksessa optimoidaan viljelykäytäntöjä, testataan turpeettomia kasvualustoja ja uusia kasvinsuojelumenetelmiä sekä selvitetään lajikkeiden sopeutumista tulevaisuuden ilmastoon. 

Hanke tuottaa uutta tutkimukseen perustuvaa ja käytännönläheistä tietoa siitä, miten mansikanviljely voidaan siirtää turpeettomaan, ilmastonkestävään ja tehokkaampaan tuotantoon uusien viljelytekniikoiden, lajikevalinnan työkalujen sekä ilmastonmuutokseen sopeutumiseen tähtäävien ratkaisujen avulla.

Yhteyshenkilöt: Johanna Riikonen, Anne Nissinen

PestRemove

Vattukärsäkäs on yleinen tuholainen mansikalla. Se munii nuppuihin ja katkaisee kukkavanan, joten vioittuneesta nupusta ei kehity marjaa. Tämän tuholaisen torjumiseksi Suonenjoella on kehitetty ötökkäimuri. Tutustu hankesivulla videoon traktorikäyttöisen ötökkäimurin toiminnasta mansikkapellolla.  Videolta näet myös imurin uudet ominaisuudet. 

Uudet kasvualustat (UDKAT)

Turpeen käytön ympäristöongelmat ja skenaariot kasvuturpeen heikentyvästä saannista ovat luoneet tarpeen korvata tai vähentää turpeen käyttöä metsätaimituotannossa ja marjojen tunneliviljelyssä. Uudet kasvualustat -hankkeen aikana testattiin erilaisia turvetta korvaavia kasvualustaseoksia männyn ja kuusen taimituotannossa ja maastomenestyksessä sekä mansikan ja vadelman tunnelituotannossa. Lisäksi hankkeen aikana mitattiin tunnelimuovien vanhenemisen vaikutusta valon laadullisiin ominaisuuksiin marjatunneleissa, selvitettiin kasvualustaseosten käyttöturvallisuutta ja laadittiin elinkaarikustannukset (LCC) ja elinkaarianalyysit (LCA) keskeisille kasvualustavaihtoehdoille kuusella ja mansikalla. Osastolla pääset tutustumaan marjakokeissa käytettyihin kasvualustaseoksiin ja keskustelemaan hankkeen kasvatuskokeiden tuloksista.  

Monimuotoisuus osana kestävää kasvintuotantoa (Monikas) ja Monihyötyiset viljelymenetelmät vihannestiloilla (HYÖTY)

Puutarhatiloilla on käytettävissä paljon keinoja, joilla voi lisätä viljely-ympäristön monimuotoisuutta. Tule kertomaan omista kokemuksistasi ja tietotarpeistasi meille.

Esittelemme mm. viherlannoituksen tuottamia hyötyjä vihannestiloilla. Lepaan näytemaan yhteydessä on esillä vihannesten sekaviljelyyn liittyvä demokoe, jonka toteuttaa HAMK:in puutarhatuotannon opiskelija osana opinnäytetyötään.

Tervetuloa keskustelemaan monimuotoisuutta edistävistä viljelyratkaisuista sekä muista monihyötyisistä tuotantomenetelmistä.

Yhteyshenkilö: Terhi Suojala-Ahlfors

Kestäviä biotuotteita teollisuuden sivuvirroista (Growing sustainable bioproducts from industrial side streams GROW -hanke)

Tutkimusprojektin tavoitteena on selvittää kaivos-, metsä- ja maatalousteollisuuden sivuvirtojen optimaalista hyödyntämistä ja laajentaa raaka-ainepohjaa kasvualustoissa ja lämmöneristysmateriaaleissa. Olemme kehittäneet pääosin sivuvirtoihin ja kokonaan kotimaisiin materiaaleihin perustuvia kasvualustoja, joilla voidaan korvata kasvihuone- ja puuntaimituotannossa käytettäviä kasvualustoja. Kaivosteollisuuden sivuvirtoja on mahdollista käyttää myös rakennusteollisuuden eristemateriaalien palonestoaineina.

Konsortion ytimen muodostavat VTT, Luke ja GTK, yrityksistä mukana ovat mineraalisivuvirtojen toimittajat Yara Suomi, Sibelco Nordic, Sokli ja LKAB Minerals, teknologian toimittajat ja -kehittäjät Sulzer Pumps Finland ja Lakome sekä tuotevalmistajasta Ekovilla. Päärahoittaja on Business Finland.

Luken osastolla kerrotaan hankkeen jatkosuunnitelmista ja mukaan etsitään asiasta kiinnostuneita yrityksiä!

Yhteyshenkilö: Titta Kotilainen

Kasvihuonetuotanto ja joustavat energiajärjestelmät (VarttiValo)

VarttiValo-projektin tavoitteena on tuottaa uutta tietoa ja työkaluja kasvihuonetuotannon ja joustavien energiajärjestelmien yhteistoiminnan optimoimiseksi.

Keskeisenä päämääränä on tehdä kasvihuonetuotannosta taloudellisesti kannattavampaa hyödyntämällä joustoa sähkömarkkinoilla samalla, kun kasvien hyvinvointi ja tuotannon tehokkuus säilyvät optimaalisina. Esittelemme kasvihuonetuottajille suunnatun kyselytutkimuksen tuloksia sekä kerromme, miten olemme selvittäneet kasvien toimintaa muuttuvien olosuhteiden keskellä.

Konsortion ytimen muodostavat Luke ja VTT. Yrityksistä mukana hankkeessa ovat laitteistoja tilojen energianhallintaan, kosteudenpoistoon ja lämmitykseen toimittava Kaukora, aurinkolämpölaitoksia kaukolämmön ja teollisuuden käyttöön suunnitteleva ja toimittava Summa Energy (Meriaura Energy), energianhallintaratkaisuja ja kosteudenpoistolaitteistoja toimittava Nanea, kysyntäjoustoaggregaattori Sympower sekä LED-valaisimien suunnittelija ja valmistaja Valoya. Hanketta tukevat lisäksi Puutarhasäätiö ja Sähkötekniikan ja energiatehokkuuden edistämiskeskus STEK ry. Päärahoittaja on Business Finland.

Tule kuulemaan hankkeen jatkosuunnitelmista, sillä mukaan etsitään asiasta kiinnostuneita yrityksiä!

Yhteyshenkilö: Titta Kotilainen

Uutta liiketoimintaa viljelijöille ja osuuskunnille maatalouden sivuvirroista 
(New business for rural farmers and cooperatives by local upcycling solutions using agricultural feedstocks PRIMARY -hanke)

PRIMARY-hanke rakentaa uutta liiketoimintaa alkutuottajille ja paikallisille toimijoille hyödyntämällä alikäytettyjä maatalouden raaka-aineita. Hankkeessa kehitetään ratkaisuja, joilla maatalouden sivuvirroista (esim. nurmi ja leikkuujäte) voidaan jalostaa uusia tuotteita ja luoda paikallisia arvoketjuja. 

PRIMARY tuottaa tietoa uusista prosessointiteknologioista ja liiketoimintamalleista, joilla biomassoista voidaan valmistaa esimerkiksi proteiineja, biopohjaisia materiaaleja, energiaa ja lannoitteita sekä arvioidaan ratkaisuiden taloudellista kannattavuutta ja ympäristövaikutuksia käytännön tasolla.  Kasvihuonetuotannon osalta tarkasteltavana on tomaatti- ja kurkkukasvustojen varsien ja lehtien jalostaminen ja hyödyntäminen uusiksi tuotteiksi, samalla luoden paikallisia arvoketjuja. 

Kyseessä on EU:n Horizon-ohjelman rahoittama tutkimus- ja kehityshanke, jota koordinoi VTT ja mukana on yhteensä 12 kumppania Suomesta, Virosta ja Kreikasta.

Tule kuulemaan konkreettisia esimerkkejä ja ideoita siitä, miten maataloussektorin sivuvirtoja voidaan hyödyntää paikallisella tasolla uusina tuotteina ja liiketoimintana. 

Yhteyshenkilö: Titta Kotilainen

ARVO: Monimuotoisuudesta ja ekosysteemipalveluista lisäarvoa Järvi-Suomen maa- ja puutarhatiloille

Monimuotoisuuden edistämisessä aluetasolla keskeistä on tunnistaa metsien, peltojen ja vesistöjen luomat maisemaolosuhteet ja arvokkaat elinympäristöt. Tilatasolla on tärkeää kiinnittää huomiota viljelyalueiden monimuotoisuuselementteihin kuten metsän ja pellon reunavyöhykkeisiin, ekologisiin käytäviin, talviaikaiseen kasvipeitteisyyteen, viljelykiertoon, alus- ja maanpeitekasvien käyttöön, monilajiseen viljelyyn, pientareisiin, monimuotoisuuspeltoihin ja -kaistoihin. 

Monimuotoisuuselementtejä löytyy monilta tiloilta jo nykyisellään, ja onkin tärkeää tuoda esiin hyviä käytäntöjä, miten hoitaa näitä kohteita sekä aktivoida uusia tiloja ottamaan toimia käyttöön ja ylläpitämään niitä. Tule osastollemme hakemaan esitteitä ja osallistu kyselyyn.

Äänestä suosikkiasi “Miten maatalous edistää luonnon monimuotoisuutta” -valokuvakampanjaan saatujen kuvien parhaimmistosta. Vastaajien kesken arvotaan palkinto. Näyttelyn löydät päärakennuksen ala-aulasta. Lisätietoja: https://www.luke.fi/projektit/arvo

Yhteyshenkilö: Sari Himanen

Puutarhatilastot ja kasvinsuojeluaineiden tilastointi sekä hävikki puutarhatuotannossa

Puutarhatilastoja on kerätty vuodesta 1984 alkaen. Puutarhatuotannon merkitys tulee parhaiten esille, kun saamme selville puutarhatuotannon arvon yhdistämällä tuotannon määrään tuotteiden hinnat. Kiitos yrittäjille, jotka vastaavat vuotuiseen kyselyyn, sillä näin saamme tehtyä kattavaa tilastointia.

Tämä syksynä osalta viljelijöistä kysytään porkkanan ja mansikan tuotannossa tapahtuvan satohävikin määrää ja kevättalven 2027 erilliskyselyssä selvitään kasvinsuojeluaineiden käyttöä muun muassa mansikalla, tomaatilla ja keräkaalilla. Lisätietoja: https://www.luke.fi/fi/tilastot/puutarhatilastot

Yhteyshenkilöt: Anna-Kaisa Jaakkonen (puutarhatilastot), Pasi Mattila (kasvinsuojeluaineiden käyttö) ja Inkeri Riipi (hävikki)

 Maatilojen kestävyyden tietoverkko (EU FSDN)

Taloustohtori-sivustolla julkaistaan tuotantosuuntaisia ennustetuloksia maa- ja puutarhatalouden kannattavuudesta vuodelle 2026. Tulokset perustuvat EU:lle lakisääteiseen kannattavuuskirjanpitoaineistoon.

Taloustohtori tarjoaa kattavaa ja vertailukelpoista taloustietoa Suomen lisäksi myös muista EU-maista. Sivusto on tärkeä työkalu, sillä tietoja hyödynnetään laajasti tutkimuksessa, opetuksessa, neuvonnassa, edunvalvonnassa, yrityksissä, maatalouspolitiikassa sekä EU-neuvotteluissa.

Taloustohtorin käytöstä järjestetään koulutuksia ja tilaisuuksia viljelijöille, neuvojille ja oppilaitoksille. Koulutuksissa opastetaan Taloustohtorin tietojen hyödyntämisessä esimerkiksi yritysten päätöksenteossa.

Lisätietoja: 
Mikael Dahlvik, +358295322426, mikael.dahlvik@luke.fi
Arto Latukka, +358295326308, arto.latukka@luke.fi 

Image