Ojitettujen turvemaiden ympäristövaikutukset ja mahdollisuudet hillitä haitallisia vaikutuksia

Yli puolet Suomen soista on ojitettu maa- ja metsätalouden sekä turpeennoston käyttöön. Ojitetut turvemaat, erityisesti turvepellot, aiheuttavat merkittävää vesistöjen kuormitusta ja ovat suuria kasvihuonekaasupäästöjen lähteitä, minkä vuoksi turvemaiden käyttö on jatkuvasti esillä julkisessa keskustelussa. Kansallisessa kasvihuonekaasupäästöjen laskennassa käytettävän laskentamallin tulosten perusteella viljeltyjen turvemaiden kasvihuonekaasujen päästöt vastaavat määrältään koko muun maatalouden päästöjä. Turvemaat on aiemmin ymmärretty ympäristökuormituslähteenä yhtenäisenä joukkona, vaikka turvemaiden rakenteella voidaan perustellusti olettaa olevan vaikutusta niiden maankäytöstä syntyvän ympäristökuormituksen määrään ja kuormitustulosten tulkintaan. Esimerkiksi Pohjanmaalla suuri osa turvepelloista on ohutturpeisia ja alueen turvemaiden omaleimaisuutta lisää edelleen se, että maannousemarannikon turvemailla turvekerroksen alapuolisessa kivennäismaassa esiintyy yleisesti sulfidi- ja sulfaattimaita. Turve- ja sulfaattimaiden maankäyttö vaikuttaa vesistökuormitukseen, mutta niiden kuormitusosuus on tarpeen erottaa, jotta kuormitusta vähentämään laadittavat toimenpiteet voidaan suunnitella toimiviksi ja kustannustehokkaiksi.

Poliittiset paineet turvemaiden ympäristökuormituksen vähentämiseksi ovat ymmärrettävästi suuret ja viljeltyjen turvemaiden ympäristövaikutusten vähentämiseksi on esitetty mm. viljelystä luopumista ja peltojen metsittämistä tai ennallistamista. Hankkeessa tutkitaan turvemaan eri maankäyttömuotojen, turvekerroksen paksuuden ja vaihtelevien hydrologisten olosuhteiden vaikutusta kasvihuonekaasupäästöihin ja vesistökuormitukseen etsien vastauksia seuraaviin tutkimuskysymyksiin:

Miten turvepeltojen maankäytön synnyttämät ilmasto- ja vesistövaikutukset vertautuvat kuivatettujen turvemaiden muihin maankäyttömuotoihin?

Onko turvekerroksen paksuudella merkitystä ympäristövaikutuksiin, erityisesti fosforin huuhtoutumiseen?

Miten happamat sulfaattimaat turvekerroksen alapuolella vaikuttavat turvepellon ympäristövaikutuksiin? Mahdolliset ratkaisukeinot sen kuormituksen vähentämiseksi?

Hankkeen tuottamat tulokset auttavat kehitystyössä, jonka tavoitteena on luoda taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestäviä toimintamalleja turvemaiden käyttöön.