Luontopohjaisia ratkaisuja toteutetaan ja arvioidaan luontolaboratorioissa ympäri Eurooppaa

Sekä kansallisissa että EU-tason strategioissa pohditaan, kuinka ilmastonmuutosta hillitään, luontokato pysäytetään ja vesistöjen vedenlaatu turvataan. Näihin haasteisiin pyritään vastamaan luontopohjaisilla ratkaisuilla, joihin kohdistuu paljon toiveita. Mutta mitä luontopohjainen ratkaisu tarkoittaa?

Luontopohjaiset ratkaisut (nature-based solutions, NBS) ovat yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisuja, jotka perustuvat ekosysteemien elementtien ja luonnon omien prosessien luomille mahdollisuuksille ja malleille. Ne tähtäävät ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestäviin kokonaisratkaisuihin ja tulevaisuuden hyötyihin. (IUCN 2018, Euroopan komissio 2018).

Luontopohjaisten ratkaisujen arvo ja merkitys piilee niiden monihyötyisyydessä. Usein niissä hyödynnetään kasvillisuutta, joka muodostaa ekosysteemien perusrakenteen. Kasvillisuuden luontaiset prosessit yhdistettynä ihmisen toimiin tai tekemiin rakennelmiin voivat synnyttää monihyötyisiä ratkaisuja. Luontopohjaisista ratkaisuista erinomaisia esimerkkejä ovat erilaiset maatalous-, metsä-, riista- ja kaupunkikosteikot sekä esimerkiksi reunavyöhykkeiden vaaliminen. Suurimmat kaupungit ovat rakentaneet luontopohjaisia ratkaisuja osaksi kaupunkivihreää ja -sinistä, esimerkiksi kaupunkikosteikkoina Tampereella ja Vantaalla, mutta luontopohjaisten ratkaisujen toteuttaminen sopii myös maaseudulle.

Luontopohjaisista ratkaisuista erinomaisia esimerkkejä ovat erilaiset maatalous-, metsä-, riista- ja kaupunkikosteikot sekä esimerkiksi reunavyöhykkeiden vaaliminen.

OPERANDUM-hankkeessa halutaan ymmärtää kansainvälisesti ja kansallisesti, minkälaisia hyötyjä luontopohjaiset ratkaisut voivat tarjota muuttuvassa ilmastossa vähentäessään sään ääri-ilmiöiden aiheuttamia riskejä.  Suomesta Luke ja Ilmatieteen laitos ovat mukana 14 maan yhteistyöhankkeessa, jossa muodostetaan luontolaboratorioiden verkosto.

Muuttuva ilmasto haastaa meitä monella tapaa juuri riskien moninaisuudella, tämän vuoksi tarvitaan poikkitieteellisyyttä ja myös tutkimuksen, hallinnon ja alueellisten toimijoiden välistä yhteistyötä.

Luontolaboratorioissa kehitetään ja tarjotaan esimerkkejä luontopohjaisista ratkaisuista. Samanaikaisesti tulisi osata sitoa hiiltä ja vähentää vesistökuormitusta sekä varautua lisääntyviin sademääriin ja myös kuivuuskausiin. Ilmastonmuutoksen myötä keskusteluun nousevat sinileväongelmat ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen. Yksityiskohtaisella mittaamisella ja mallintamisella lisätään ymmärrystä eri tekijöiden välisistä suhteista tietyllä alueella. Muuttuva ilmasto haastaa meitä monella tapaa juuri riskien moninaisuudella, tämän vuoksi tarvitaan poikkitieteellisyyttä ja myös tutkimuksen, hallinnon ja alueellisten toimijoiden välistä yhteistyötä.

Suomessa luontolaboratorio on perustettu Saimaan Puruvedelle, ja sen tarkoituksena on vähentää sään ja ilmaston aiheuttamia riskejä luontopohjaisten ratkaisujen avulla. Olennaista luontolaboratorioissa on ratkaisujen hakeminen paikallisen tiedon ja tutkimustiedon vuoropuhelun, niin kutsutun yhteiskehittelyn (co-creation), kautta. Alueen toimijat ovat yhdessä tutkijoiden kanssa suunnitelleet ja toteuttaneet kuormituksen vähentämistoimia käytännöillä, jotka voivat toimia mallina muille alueille. Ratkaisujen ohella vuorovaikutteinen toimintatapa voi parhaimmillaan lisätä toteutettavien ratkaisujen hyväksyttävyyttä, oppimista puolin ja toisin sekä innostaa jatkossakin yhteistoiminnallisuuteen ympäristöön liittyvissä kehittämistoimissa.

Suomessa luontolaboratorio on perustettu Saimaan Puruvedelle, ja sen tarkoituksena on vähentää sään ja ilmaston aiheuttamia riskejä luontopohjaisten ratkaisujen avulla.

Mukana ovat olleet ProPuruvesi ry, yksityisiä maanomistajia, Suomen metsäkeskus, Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo, Etelä-Savon ELY-keskus ja Metsähallituksen FRESHABIT-hanke. Yhteistyössä maanomistajan kanssa on perustettu jatkuvan kasvatuksen koeala, joka tarjoaa vesistöystävällisen metsänkäsittelyn vaihtoehtoja alueen maanomistajille ja arvokkaan seurantakohteen tutkimukselle. Koealan lisäksi yhteistyö on tähän mennessä tuottanut valtavan määrän tietoa Puruveden ympäristöstä, sääoloista ja niiden kehittymisestä, veden laadusta sekä asukkaiden näkemyksistä koskien esimerkiksi Puruveden arvoja ja luontopohjaisia ratkaisuja. Luontolaboratorio on siten varsin kuvaava nimi kaikelle tekemiselle.