Turvepelloista kerätään uutta tietoa valtakunnallisella maastokartoituksella
Keväällä 2022 starttaa valtakunnallinen maastokartoitus, jonka avulla selvitetään turvepeltojen sijaintia ja ominaisuuksia. Päivitetyn tiedon avulla voidaan tunnistaa alueellisesti maataloustuotannolle välttämättömät turvepellot ja tehdä sopivia toimenpiteitä ilmastokestävän maatalouden tukemiseksi.
Luonnonvarakeskuksen, Geologian tutkimuskeskuksen, Maanmittauslaitoksen ja Ruokaviraston tiedote:
Luonnonvarakeskuksen (Luke), Geologian tutkimuskeskuksen (GTK), Maanmittauslaitoksen (MML) ja Ruokaviraston yhteinen Maatalousmaiden turvetieto (MAATU) -hanke pyrkii täydentämään maatalousmaana olevien turvemaiden esiintymiseen liittyviä tiedonpuutteita. Hankkeen tutkijat keräävät uutta maaperäaineistoa ensimmäisellä maastotyökierroksella kevään ja syksyn 2022 aikana.
Tulosten pohjalta voidaan tarjota viljelijöille keinoja, joiden avulla turvepeltojen hiilen hajoamista voidaan vähentää ja edistää ilmastokestävää maataloutta. Tieto turvepeltojen sijainnista ja laadusta auttaa suunnittelemaan turvepeltojen käyttöä vallitsevien tavoitteiden mukaisesti.
Uudenlaisilla menetelmillä tarkempi kuva turvemaista
Suomen viljelysmaasta on eri arvioiden mukaan 10–12 prosenttia turvepeltoja. Tällä hetkellä turvepeltojen määrää voidaan arvioida maaperäkarttojen, maannostietokannan tai maanviljelijöiden ottamien viljavuusanalyysien perusteella.
– Maaperäkartat sisältävät maalajitietoa, mutta mittakaavan tarkkuus ei ole riittävä koko maassa. 2010-luvun lopulla valmistunut maannostietokanta kuvaa maalajien ominaisuuksia ja syntyhistoriaa. Viljavuusanalyyseissä puolestaan on edustettuna käytännössä kaikki Suomen peltolohkot, mutta ne on arvioitu pääasiassa aistinvaraisesti ja lähinnä vain kyntökerroksen perusteella, listaa johtava tutkija Tapio Salo Lukesta.
– Olemassa olevilla aineistoilla saadaankin vain karkea kuva turvemaiden ja -peltojen esiintymisestä, painottaa Salo.
Nyt MAATU-hankkeessa lähdetään keräämään aivan uutta maaperäaineistoa ja pyritään kartoittamaan turvemaat entistä tarkemmin. Työssä hyödynnetään kaukokartoitus ja-mallinnusmenetelmissä tapahtunutta kehitystä.
GTK:n matalalentomittauksilla kerätty gammasäteilyaineisto on lupaava työkalu turvemaiden tunnistamisessa. Satelliittikuvat antavat tietoa maalajien kosteusolosuhteista, ja pinnankorkeusaineistot puolestaan kertovat soiden turvemaiden sijainnista. Koneoppimismallien kehittämisessä käytetään pistemäisiä havaintoja maaperäkartoituksista ja muista näytteenotoista kartta-aineistojen lisäksi.
– Näin yhdistelemällä saamme aineistoja, joita ei ole aikaisemmin juurikaan käytetty maaperän ominaisuuksien tunnistamiseen koko valtakunnan tasolla, kertoo apulaistutkimusprofessori Maarit Middleton GTK:stä.
Maanomistajien hyväksyntä varmistetaan
Maastotyökierroksia varten maanomistajilta haetaan maastotyöluvat. Hakemisen avulla varmistetaan, että maanomistaja on tietoinen näytteenotosta ja ettei näytteenotto häiritse maanomistajan omaa toimintaa.
Kirjeet ja kyselyt lähetetään maalis–kesäkuussa 2022. Maastotyötä on tarkoitus toteuttaa myös ensi vuonna.
– Uudesta tutkimustiedosta tulee olemaan hyötyä koko toimialalle ja ilmastotyölle. Toivomme, että mahdollisimman moni maanomistaja vastaa luvan hakemiseen myönteisesti, geologi Matti Laatikainen GTK:stä sanoo.
Maatalousmaiden turvetieto (MAATU) -hanke on osa maa- ja metsätalousministeriön keväällä 2020 käynnistämää maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuutta, jolla pyritään vähentämään maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöjä ja vahvistamaan hiilinieluja ja varastoja. Hankkeen toiminta-aika on 2021–2023.
