Maatalouden rakennetutkimus

• Tilaston tuottaja: Luonnonvarakeskus 1.1.2015 lähtien. Aikaisemmin tilaston tuotannosta on vastannut Tike.
• Tilaston laadintaperuste: Tilaston tuottaminen perustuu lakiin Luonnonvarakeskuksesta (561/2014), lakiin ruoka- ja luonnonvaratilastoista (562/2014), tilastolakiin (280/2004) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen 1166/2008.
• Tilaston rahoituspohja: Tilaston tuottaminen rahoitetaan Luonnonvarakeskuksen varoista.  Eurostat kustantaa osan kuluista.

1. Tilastotietojen relevanssi

1.1. Tietosisältö ja käyttötarkoitus

Tiedot maa- puutarhatalouden viljelysmaan hoidosta ja kastelusta kerätään maatalouden rakennetutkimuksen yhteydessä, joka tehdään 3 -4 vuoden välein. Seuraava rakennetutkimus tehdään vuonna 2016.  Maatalouden rakennetutkimus tehdään kokonaistutkimuksena (maatalouslaskenta) kaikille Suomen maatalous- ja puutarhayrityksille kerran kymmenessä vuodessa. Viimeisin maatalouslaskenta tehtiin vuonna 2010

Tilastoa käytetään sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Tilasto on osa Euroopan tilastojärjestelmää (ESS). EU:n tilastovirasto Eurostat ja YK:n maatalous- ja elintarvikejärjestö FAO julkaisevat tilaston tietoja verkkopalveluissaan. Muita käyttäjätahoja ovat tutkimus, hallinto, maatalous- ja elintarvikealan yritykset, maanviljelijät, etujärjestöt, neuvonta ja tiedotusvälineet. Osa tiedoista on vertailukelpoisia muiden EU-maiden tulosten kanssa.

1.2. Käsitteet ja luokitukset

Viljelysmaan hoito ja kastelu -aihepiirin tietosisältö on monipuolinen ja siihen sisältyy paljon käsitteitä. Jotkin tarkentamista vaativat käsitteet on esitetty liitteessä 1.

1.3. Tutkimuskohde ja tiedonantajat

Tilaston tulokset kuvaavat viljelysmaan hoitoa ja kastelua Suomessa. Osa tiedoista on kansainvälisesti vertailukelpoisia.

Tilaston kohdejoukkoon kuuluvat kaikki aktiiviset tuotantoa harjoittavat maatalous- ja puutarhayritykset. Aktiivisella maatalous- ja puutarhayrityksellä tarkoitetaan tilaa tai yritystä, jonka taloudellinen tuotos on vähintään 2 000 €. Taloudellinen tuotos lasketaan standardituotosmenetelmällä (Standard Output, SO). Määritelmä on otettu käyttöön vuotta 2013 koskevissa tuloksissa.


1.4. Käyttäjien näkökulmien huomiointi

Tilaston tiedot kerätään maatalouden rakennetutkimuksen yhteydessä. Maatalouden rakennetutkimuksen suunnitteluvaiheessa järjestetään asiakkaille mahdollisuus esittää näkemyksiään tiedonkeruun tietosisällöstä. Työvoimaosion kysymyksiä on kehitetty asiakkailta saadun palautteen ja tiedonkeruiden kokemusten pohjalta.

2. Tietojen tarkkuus ja luotettavuus

Tilasto noudattaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta 1166/2008.

2.1. Tutkimusmenetelmä

Tiedot maatalous- ja puutarhayritysten viljelysmaan hoidosta ja kastelusta kerätään maatalouden rakennetutkimuksen tiedonkeruun yhteydessä 3 -4 vuoden välein. Kerran kymmenessä vuodessa maatalouden rakennetutkimus tehdään totaalitutkimuksena eli maatalouslaskentana. Viimeisin maatalouslaskenta tehtiin Suomessa vuonna 2010.

Tiedonkeruun kohdejoukko on maatalous- ja puutarhayritysrekisteriin kuuluvat tilat. Tiedot kerätään sähköisesti tai puhelinhaastatteluna.

Vastaamatta jättäneiden tilojen tiedot imputoidaan käyttämällä keskiarvoimputointia.


2.2. Tilaston luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä

Maatalouden rakennetutkimuksen vastausaste on noin 95 %. Suuresta kohdejoukosta, hyvästä vastausasteesta ja puuttuvien tietojen imputoinnista johtuen tulokset ovat varsin luotettavia.

Osa tiedoista perustuu viljelijöiden arvioon. Yleisesti ottaen viljelijät pystyvät vastaamaan kysymyksiin riittävän tarkalla tasolla.

2.3. Virheiden oikaisumenettely

Tilastossa havaitut virheet korjataan mahdollisimman nopeasti Suomen virallisen tilaston neuvottelukunnan suositusten mukaisesti. Korjatut tiedot julkaistaan tilaston kotisivulla.

3. Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Tietojen julkistamisajankohdat ilmoitetaan tilastojen julkistamiskalenterissa Luken tilastopalvelun verkkosivuilla osoitteessa http://stat.luke.fi/julkistamiskalenteri

4. Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus

 Vuosien 2013 ja 2010 tulokset ovat pääosin vertailukelpoisia keskenään sikäli kuin kyseinen asia on sisältynyt kummankin vuoden tutkimuksiin.

5. Tietojen saatavuus ja selkeys

Tilasto julkaistaan noin kolmen vuoden välein julkistamiskalenterissa ilmoitettuina ajankohtina Luonnonvarakeskuksen verkkopalvelussa osoitteessa stat.luke.fi

Tilaston kotisivulla esitetään myös vuoden 2010 maatalouslaskennan tuloksia. Tilastoa ja tietoaineistoja koskeviin tietopyyntöihin vastaa Luken tietopalvelu, puhelin 0295 322 200.

Tilaston kuvaus on saatavissa tilaston kotisivulta.

Liite 1. Tilastossa käytettyjä käsitteitä

Kasteltavissa oleva ala on viljelyala, jolle käytettävissä olevat kastelulaitteet voidaan kuljettaa kyseiselle ja jolla niitä voidaan käyttää (kasteluvettä on saatavissa ja laitteiden käyttö on teknisesti mahdollista). Ala voi olla kasteltavissa, vaikka sitä ei olisi kasteltu koskaan. Kasteluun käytettävissä olevan vesimäärän normaali taso tarkoittaa vesimäärää, joka on käytettävissä kasteluun useimpina vuosina.

Kasteluveden alkuperä

1. Pintavesi omalta tilalta: Vesi otetaan esim. lammesta, kastelualtaasta tai patoaltaasta. Vesi voi olla alkuperältään joko sadevettä tai pohjavettä. Jos pohjavettä kerätään kastelu- tai patoaltaaseen vain sadetuskauden aikana, veden alkuperäksi merkitään pohjavesi (vaihtoehto 3).

2. Pintavesi oman tilan ulkopuolelle ulottuvasta vesistöstä: Vesi otetaan järvestä, joesta tms., joka sijaitsee osittain tai kokonaan tilan ulkopuolella.

3. Pohjavesi omalta tilalta: Vesi otetaan esim. tilalla tai sen lähellä sijaitsevasta kaivosta tai lähteestä, josta vesi tulee suoraan kasteluun tai siirretään ensin kastelualtaaseen.

Maatalous- ja puutarhayritys on maatalous- tai puutarhatuotantoa harjoittava tila, joka taloudellinen koko standardituotosmenetelmällä (Standard Output, SO) laskettuna on vähintään 2 000 €. Määritelmä on otettu käyttöön vuotta 2013 koskevissa tuloksissa.

Ennen vuotta 2013 maatilaksi katsottiin tila, jolla oli käytössä olevaa maatalousmaata vähintään yksi hehtaari tai kotieläimiä vähintään yhden kotieläinyksikön verran. Ennen vuotta 2000 aktiivitilaksi määriteltiin tila, jolla on hallinnassaan vähintään yksi hehtaari peltoa tai puutarhaa ja jolla on maataloustuotantoa tai muuta yritystoimintaa.

Tuotantosuunta määräytyy maatalous- ja puutarhayrityksen taloudellisesti merkittävimmän tuotteen mukaan. Tieto lasketaan käyttäen standardituotosmenetelmää (Standard Output, SO). Jos yli 2/3 tilan kokonaistuotosta tulee yhdestä tuotteesta, kuuluu tila tätä tuotetta vastaavaan tuotantosuuntaan. Ellei tällaista tuotetta löydy, tilan tuotantosuunta on sekamuotoinen tuotanto. Standardituotosmenetelmä on otettu käyttöön vuoden 2013 tuloksissa. Tätä aikaisemmin viljelijä on ilmoittanut tuotantosuuntatiedon tukihaun yhteydessä.