Taimikonhoidon tilastointi täydentyi metsänomistajien omatoimista työtä koskevalla arviolla
Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan metsänhoito- ja metsänparannustöihin käytettiin vuonna 2025 yhteensä noin 294 miljoonaa euroa. Tilastoon lisätty omatoiminen taimikonhoito tuo mukaan arvion metsänomistajien itse taimikoissaan tekemästä työstä. Ilman tätä lisäystä vertailukelpoinen kokonaiskustannus oli 260 miljoonaa euroa, mikä on kahdeksan prosenttia vähemmän kuin edeltävien viiden vuoden aikana keskimäärin.
Vuonna 2025 taimikkoja hoidettiin yhteensä 199 400 hehtaaria. Tästä 67 400 hehtaaria oli aiemmin tilastoimatonta, omatoimista taimikonhoitoa. Taimikonhoitoon käytettiin yli 96 miljoonaa euroa, josta omatoimisen taimikonhoidon osuus oli 34 miljoonaa euroa.
Omatoimisella taimikonhoidolla tarkoitetaan metsänomistajien omissa metsissään tekemää työtä, jonka arvio perustuu valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) aineistoon. Lisätietoja laskennasta ja tilaston rajauksista on saatavissa tilaston dokumentaatiossa.
Omatoimista taimikonhoitoa koskeva arvio parantaa tilaston kattavuutta, mutta heikentää vuoden 2025 tietojen suoraa vertailtavuutta aiempiin vuosiin. Ilman sitä taimikonhoidon vertailukelpoinen työmäärä oli 132 000 hehtaaria, mikä on samaa tasoa edeltävien viiden vuoden keskiarvon kanssa.
Taimikonhoidon oikea ajoitus vähentää kunnostustarvetta
Nuoria metsiä kunnostettiin 17 900 hehtaaria, ja kustannukset jäivät 13 miljoonan euroon. Pinta-ala jäi 48 prosenttia pienemmäksi kuin edeltävän viiden vuoden keskiarvo. Maakunnista kasvuun ylsi vain Kainuu, Etelä-Savon pinta-ala pysyi ennallaan ja muualla nuoren metsän kunnostusala väheni.
"Jos taimikonhoidot tehdään ajallaan, metsän kunnostukselle ei välttämättä ole tarvetta. Kunnostettavassa nuoressa metsässä voidaan myös mennä suoraan raivaukseen ja ensiharvennukseen, jos puusto on järeytynyt riittävästi", kertoo Luken yliaktuaari Tiina Mäkipää. "Metsänomistajat tekevät itsekin nuoren metsän kunnostusta, mutta tämän työmäärän arviointi ei ollut mahdollista VMI-aineiston perusteella, kuten taimikonhoidon."
Lannoituksen määrä kasvoi
Metsää lannoitettiin yhteensä 91 600 hehtaaria, mikä oli 35 prosenttia enemmän kuin edeltävän viiden vuoden keskiarvo. Terveyslannoitukseen käytettiin yhdeksän miljoonaa euroa ja kasvatuslannoitukseen 24 miljoonaa euroa.
Eniten terveyslannoitusta lisättiin Etelä-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa, joissa määrät olivat moninkertaisia edeltävän viiden vuoden keskiarvoon verrattuna. Kasvatuslannoitus vilkastui eniten Etelä-Savossa, Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla, joissa lannoitusalat vähintään kaksinkertaistuivat.
Metsänviljelyn määrä pysyi tasaisena
Vuonna 2025 metsää viljeltiin 92 700 hehtaaria, mikä maksoi 56 miljoonaa euroa. Viljelyala on pysynyt samalla tasolla jo useita vuosia. Viljelyalasta 78 prosenttia istutettiin ja 22 prosenttia kylvettiin.
Istutusten puulajivalinnoissa on tapahtunut muutoksia: männyn istutusalat kasvoivat 48 prosenttia ja koivun 18 prosenttia, kun taas kuusen istutusala väheni 21 prosenttia. Muiden kotimaisten puulajien istutusalat kasvoivat 76 prosenttia, mutta niiden osuus jäi alle prosenttiin kaikista istutusaloista.
Tietoa tilastosta
Luken metsänhoito- ja metsänparannustöiden tilasto sisältää yksityisten, yhtiöiden ja valtion metsissä teetetyt metsänhoito- ja metsänparannustyöt. Yksityisten metsänomistajien omatoimisesti tekemät työt eivät ole tilastossa mukana, lukuun ottamatta nyt lisättyä omatoimista taimikonhoitoa.
Kaikki muutosprosentit on laskettu suhteessa edeltävän viiden vuoden keskiarvoon, ja vertailut ovat reaalisia. Lisätietoja on tilaston dokumentaatiossa.
