Suomen susikanta edellisvuoden tasolla – kiintiömetsästys on leikannut kannan kasvun
Suden tuorein kanta-arvio kuvaa susikantaa maaliskuussa 2026. Susikanta oli maaliskuussa edellisvuoden tasolla. Kantaan vaikutti alkutalvesta toteutettu suden kannanhoidollinen metsästys ja tunnetun kuolleisuuden kaksinkertaistuminen.
Maaliskuun 2026 susikanta
Susireviirejä oli maaliskuussa todennäköisimmin 77. Susireviirillä tarkoitetaan aluetta, jota asuttaa joko susilauma tai -pari. Rajalaumat ja -parit mukaan lukien perhelaumoja oli 55 ja pareja 22. Lisäksi 18 reviiriä eivät saaneet pari- tai perhelaumastatusta, koska reviirin toinen tai molemmat lisääntyvät yksilöt oli poistettu kiintiömetsästyksessä tai poliisin päätöksellä.
Poronhoitoalueella ei ollut maaliskuussa 2026 pysyviä pari- tai laumareviirejä. Syksyllä 2025 siellä arvioitiin olleen kaksi perhelaumaa ja yksi pari. Elokuusta 2025 maaliskuuhun 2026 poistettiin 34 sutta vahinkoperusteisin poikkeusluvin, ja yksi löytyi kuolleena.
Suomessa susia oli maaliskuussa 2026 todennäköisimmin 430 yksilöä. Määrä on sama kuin edellisvuonna. Tulosta selittää tunnetun kokonaiskuolleisuuden yli kaksinkertaistuminen edelliseen vuoteen nähden. Susien kokonaisyksilömäärään lasketaan lauma- ja parireviireillä asuvat sudet, reviirien ulkopuolella elävät yksilöt sekä puolet rajareviirien yksilöistä.
Metsästyksen vaikutuksista ei vielä tiedetä kaikkea
Metsästys vaikuttaa susikantaan heti poistettujen yksilöiden kautta, mutta osa vaikutuksista näkyy vasta pitkällä aikavälillä. Mahdollinen metsästys ja muu kuolleisuus eli kokonaiskuolleisuus ratkaisee sen, miten kanta pitkällä aikavälillä kehittyy. Tunnettu kokonaiskuolleisuus arviointijaksolla (elokuu-maaliskuu) on ollut 155 yksilöä, josta metsästettyjen susien osuus oli 81 yksilöä. Kiintiömetsästys näyttäisi pysäyttäneen kannan kasvun.
”Viime talven metsästys pyrittiin kohdistamaan kokonaisiin laumoihin. Tiedämme kolme tapausta, joissa alkuperäisen kohdereviirin naapurilauman lisääntyvä yksilö on tullut ammutuksi kiintiöalueella. Poistuneiden reviirien ja yksilöiden vaikutus naapurilaumojen reviirirajoihin ja tilankäyttöön näkyy isossa kuvassa vasta pidemmällä aikavälillä. Tieto reviirien muutoksista tulee varmasti täydentymään tulevan talven havaintojen myötä”, sanoo erikoistutkija Mia Valtonen Lukesta.
Ennuste susikannan kehityksestä
Susikannan koko vaihtelee merkittävästi vuoden mittaan. Lukessa kehitetty susikannan populaatiodynamiikkaa kuvaava tietokonemalli auttaa ennustamaan kannan kokoa ja sen rakenteen vaihtelua vuoden kierron aikana. Ennuste marraskuulle 2026 on 492–691 yksilöä ja ilman kannanhoidollista metsästystä ennuste maaliskuulle 2027 olisi 383–565 yksilöä. Ennuste koskee poronhoitoalueen ulkopuolella ja kokonaan Suomen puolella elävää susikantaa.
Kattava aineisto tuottaa tarkempia kanta-arvioita – vapaaehtoisilla iso rooli
Kannanarvioinnissa aineistoina käytetään Tassu-järjestelmään tallennettuja susihavaintoja, DNA-seurantaa, tietoja tunnetusta kuolleisuudesta sekä tutkimustietoa sudesta. Pari- ja laumahavaintojen määrä kasvoi edellisvuodesta 27 % ja DNA-näytteitä analysoitiin yli 1600. Luke kiittää lämpimästi kaikkia aineistojen keräämiseen osallistuneita vapaaehtoisia ja metsästetyistä yksilöistä näytteitä lähettäneitä!
