Suden DNA-näytekeräys käynnistyy lauantaina
Suden jätöksiä kerätään DNA-tutkimukseen 15.11. alkaen helmikuun loppuun asti. DNA-tutkimus paljastaa susista asioita, joita emme saa tietää millään muulla menetelmällä.
”DNA:n avulla tunnistetaan jätöksen jättänyt susi ja susireviirin rajat sekä saadaan tietää, elääkö reviirillä susipari vai -lauma”, kertoo DNA-näytekeräystä koordinoiva Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Mia Valtonen.
"Susihavainnot ja DNA-tulokset ovat välttämättömiä, jotta voimme muodostaa luotettavan kuvan Suomen susikannan tilanteesta. Vapaaehtoisten näytekerääjien panos on korvaamaton”, Valtonen sanoo.
Näytteitä keräävät vapaaehtoisten lisäksi Luken ja Suomen riistakeskuksen työntekijät. Aiempien vuosien DNA-tulokset on koottu kartalle Luonnonvaratieto.luke.fi-palvelussa.
DNA-tuloksia hyödynnetään suden kanta-arvion koostamisessa. Tuoreimman kanta-arvion löydät täältä. Lisäksi DNA-näytteet ovat avainasemassa koirasusien tunnistamisessa. Koirasusi on määritelty haitalliseksi vieraslajiksi. Uudet analyyseissa varmistuneet koirasusilöydökset päivitetään taulukkoon tunnistetuista koirasusista.
Talvi on parasta aikaa DNA-näytteiden keräämiseen
Olosuhteet suden jätösten keräämiselle DNA-näytteiksi ovat otollisimmat talvella pakkassäällä. Lumijäljet helpottavat susien liikkeiden seuraamista, ja pakkassäässä DNA säilyy hyvin jätöksen pinnalla.
Kuka tahansa jätöksiä ja jälkiä tunnistava luonnossa liikkuja voi ryhtyä vapaaehtoiseksi DNA-näytekerääjäksi. Ohjeet DNA-näytekerääjäksi ryhtymiseen ja koulutustallenteen sekä näytteitä vastaanottavien keräysvastaavien tiedot löytyvät täältä. Näytteiden tietojen tallennuksessa on siirrytty sähköiseen kirjaukseen, joka mahdollista reaaliaikaisemman näytekertymäseurannan.
