Susikanta Suomessa maaliskuussa 2025

Kuva 1 päivitetty 30.9.2025 klo 11.01. Symbolin väri korjattu yhden reviirin osalta.

Luonnonvarakeskus (Luke) arvioi vuosittain Suomen susikannan koon osana suden kannanseurantaa. Kanta-arvion keskeisenä tavoitteena on arvioida perhelaumojen ja parien määrä maaliskuussa, sillä nämä kertovat suden lisääntymispotentiaalista. Lisäksi tuotetaan arvio yksilömäärästä. Kanta-arvio sisältää myös yksityiskohtaiset tiedot reviireistä.

Susikannan kokoa tarkastellaan eri tavoin sen mukaan, lukeutuvatko arvioon poronhoitoalueen ja itärajan molemmin puolin sijaitsevat rajareviirit vai eivät.

Suomen susikanta

Suomen susikantaan kuuluvat kaikki Suomen puolella elävät sudet ja puolet rajareviirien susista.

Maaliskuussa 2025 Suomessa oli rajareviirit mukaan lukien yhteensä 76 (90 % todennäköisyysväli: 73–79) parien ja perhelaumojen muodostamaa susireviiriä (Kuva 1). Näistä perhelaumojen asuttamia oli 57 (54–61) ja susiparien asuttamia 19 (15–22).

Perhelaumojen määrä kasvoi 30 % verrattuna maaliskuuhun 2024 (Taulukko 1). Susiparien asuttamia reviirejä oli yksi enemmän kuin vuosi sitten.

Susireviirit painottuvat lounaiseen Suomeen v 2025 — Kuva 1 A. Susilaumat sekä kahden suden asuttamat reviirit maaliskuussa 2025. Vihreät ympyräsymbolit viittaavat perhelaumareviireihin ja siniset neliöt kahden suden asuttamiin reviireihin. Rajareviirit on merkitty symbolin halki kulkevalla pystyviivalla. Oranssit symbolit viittaavat alueisiin, joilla elää kaksi paria (neliö) tai kaksi laumaa (ympyrä), joiden reviirejä ei pystytty erottelemaan toisistaan.
Kuva 1 B. Punaisella ympyräsymbolilla on merkitty alueet, joilla on havaittu useampia susia, mutta jotka eivät muodosta perhelaumaa (esimerkiksi lauman toinen lisääntyvä yksilö on kuollut) tai paria enää maaliskuussa Lähde: Luonnonvarakeskus.

Maaliskuussa 2025 Suomessa arvioidaan olleen 430 (413–465) sutta. Arvio yksilömäärästä on noin 46 prosenttia suurempi kuin maaliskuuta 2024 koskeva arvio. Arviossa on mukana puolet rajareviireillä elävistä susista sekä reviirien ulkopuolella elävät sudet, joita arvioidaan olleen 65 (44–90).

Kokonaan Suomessa, poronhoitoalueen ulkopuolella elävä susikanta

Susikannasta tuotetaan erilaisia raja-arvoja eri hallinnollista tai tutkimuksellista käyttötarkoitusta varten. Kokonaan Suomessa, poronhoitoalueen ulkopuolella elävää arviota susikannasta käytetään muun muassa susiennusteessa.

Maaliskuussa 2025 kokonaan Suomessa, poronhoitoalueen ulkopuolella elävään susikantaan lukeutui 53 (51–56) laumaa ja 18 (15–21) paria (Taulukko 1). Kasvua edellisen vuoden maaliskuuhun verrattuna oli laumojen osalta 36 % ja parien 6 %. Yksilömäärän arvioitiin olleen 394 (379–413), joka vastaa 38 % kasvua maaliskuuhun 2024 verrattuna. Tähän susikantaan ei siis lasketa poronhoitoalueen eikä rajareviirien susia.

Alueellinen jakautuminen

Läntinen kannanhoitoalue. Susikanta painottuu edelleen voimakkaasti lounaiseen Suomeen (Kuva 1). Maaliskuussa 2025 läntisen Suomen kannanhoitoalueella tavattiin 45 (42–47) perhelauman ja 10 (7–12) kahden suden asuttamaa reviiriä.

Itäisen Suomen kannanhoitoalueella laumareviirejä oli maaliskuussa yhteensä 12 (11–14) ja kahden suden asuttamia reviirejä kahdeksan (6–10). Itäisen Suomen laumoista neljän (3–5) arvioitiin liikkuvan Suomen ja Venäjän rajan molemmin puolin. Kahden suden asuttamista reviireistä yksi (0–3) sijaitsi valtakunnan rajalla.

Poronhoitoalueella ei ollut maaliskuussa 2025 todennäköisimmin yhtään (0–3) lauma- tai parireviiriä. Syksyllä 2024 poronhoitoalueella arvioitiin olleen yhteensä kuusi pari- tai laumareviiriä, joista yhdellä eli perhelauma. Talven aikana susia poistettiin poronhoitoalueelta vahinkoperusteisin luvin 26 yksilöä (Taulukko 2), minkä seurauksena maaliskuussa 2025 reviireillä arvioitiin olleen enää yksittäisiä susia (linkki reviirisivuihin).

Ahvenanmaan susikannan kokoa ei arvioida tämän arvion yhteydessä.

Reviirisivuille (reviiritiedot, pdf) on koottu kaikki saatavilla oleva tieto yksittäisistä reviireistä. Jokaisesta reviiristä löytyy arvio reviirin statuksesta ja yksilömäärästä maaliskuussa 2025 sekä yksilömäärästä marraskuussa 2024. Lisäksi sivuilta löytyvät kunkin reviirin määrittelyssä käytetyt aineistot sekä mahdollisesti muita tietoja reviiristä.

Susikannan kehitys

Susikannan koko on kuluvalla vuosituhannella heilahdellut ylös ja alas. Susikanta on kuitenkin kasvanut yhtäjaksoisesti vuodesta 2017 lähtien. Kanta vaihtelee voimakkaasti vuoden sisällä susien suuren syntyvyyden ja kuolevuuden takia. Kanta on vuoden kierrossa pienimmillään maalis-huhtikuun vaihteessa ennen pentujen syntymistä. Suurimmillaan kanta on heti lisääntymisen jälkeen toukokuussa.

Luonnonvaratiedon kuvasta voit valita näkyviin maaliskuuta, marraskuuta ja toukokuuta koskevat arviot kokonaan Suomessa elävän susikannan yksilömääristä.

Suden kanta-arvio ja ennuste lukuina

Marraskuun susikanta on aina pienempi kuin edellisen toukokuun kanta, mutta suurempi kuin seuraavan maaliskuun kanta. Marraskuun 2024 yksilömääräksi koko Suomessa arvioitiin 530 (510–577) sutta ja kokonaan Suomen puolella, poronhoitoalueen ulkopuolella eläneeksi yksilömääräksi arvioitiin 472 (454–494) sutta. Marraskuun ja maaliskuun välisenä aikana koko Suomen susikanta pieneni 19 %. Kokonaan Suomessa, poronhoitoalueen ulkopuolella elävä susikanta puolestaan pieneni talven aikana noin 16 %.

Myös vuosittainen kannan kasvunopeus vaihtelee vuodesta toiseen sen mukaan, kuinka syntyvyys ja kuolevuus kunakin vuonna kohtaavat. Esimerkiksi vuosina 2022–2024 kannan kasvu oli hieman keskimääräistä vuosikasvua (noin 10 %) hitaampaa, kun taas kasvu vuodesta 2024 vuoteen 2025 oli selvästi keskimääräistä nopeampaa eli noin 38 % vuodessa.  Aluerajauksena tässä esimerkissä on kokonaan Suomen puolella, mutta poronhoitoalueen ulkopuolella elävä susikanta. 

Kokonaan Suomessa elävän susikannan arvioinnissa käytetään apuna matemaattista populaatiomallia. Malli kytkee peräkkäisten vuosien kanta-arviot toisiinsa ja antaa rajat sille, kuinka paljon susikanta voi vuodessa muuttua. Se vähentää myös aineistoon liittyvän satunnaisvaihtelun osuutta kanta-arvioissa.

Kanta-arvion takautuva päivittyminen - vuoden 2024 tietojen päivittyminen

Mallin avulla viimeaikaisin tieto susikannasta vaikuttaa myös arvioihin aiemmasta susikannan kehityksestä, jolloin aikaisempia vuosia koskevat kanta-arviot päivittyvät takautuvasti. Maaliskuun 2025 susikantaa koskeva havaintoaineisto osoitti susikannan olevan merkittävästi suurempi kuin maaliskuun 2024 kannaksi oli aikaisemmin arvioitu. Kasvu on biologisten mahdollisuuksien rajoissa, mutta silti harvinaisen suuri. Tämän vuoksi populaatiomallin arvio maaliskuun 2024 susikannasta on päivittynyt ylöspäin. Vuoden 2024 kanta-arviossa maaliskuun 2024 susien määräksi arvioitiin 251–287. Uusimman tiedon valossa maaliskuun 2024 kannaksi arvioidaan takautuvasti 271–300, jolloin vuoden aikana tapahtunut kasvu olisi noin 38 %. Ilman takautuvaa päivittämistä vuosikasvu olisi näyttänyt olevan noin 45 % suuruusluokkaa.

Maaliskuuhun 2024 verrattuna maaliskuussa 2025 havaittiin 26 uutta reviiriä, joista 11 oli perhelaumareviirejä ja 15 parien asuttamaa reviiriä. Uusien parireviirien ilmaantuminen on luonnollista susikannan levittäytymistä ja kasvua, mutta uusien perhelaumareviirien ilmaantuminen alueelle, jossa edellisenä keväänä ei havaittu parireviiriä, kertoo havaintoaineiston olleen edellisenä keväänä puutteellista siten, että parireviirejä on jäänyt havaitsematta. Tämä tarkoittaa arviolta noin 25 suden vajausta vuonna 2024 laaditussa maaliskuun 2024 kanta-arviossa, joten populaatiomallin avulla toteutunut takautuva maaliskuun 2024 kanta-arvion päivitys ylöspäin on perusteltua.

Ennuste maaliskuuhun 2027 saakka

Susikannan kehitystä ennustetaan populaatiomallilla, joka kuvaa susikantaa poronhoitoalueen ulkopuolisessa Suomessa. Ennusteessa ei ole huomioitu mahdollista kannanhoidollista metsästystä. Mikäli kannanhoidollista metsästystä toteutetaan tulevaisuudessa, populaatio joko kasvaa ennustetta hitaammin tai se kääntyy laskuun riippuen kannanhoidollisen metsästyksen mitoituksesta.

Marraskuun 2025 kannaksi ennustetaan 476–669 yksilöä (90 % todennäköisyysväli). Talven mittaan susikannan ennustetaan pienenevän siten, että maaliskuussa 2026 kannan ennustetaan olevan 362–533 yksilöä. Odotettu kannan kasvu on noin kymmenen prosenttia vuodessa. Maaliskuun 2027 susikannaksi ennustetaan 377–647 yksilöä.

Vuoden 2025 kanta-arvion tietoaineistot

Suden kanta-arviossa hyödynnetään useita aineistoja (Kuva 2), katso myös menetelmäkuvaus.

Kanta-arviossa huomioitiin Tassu-järjestelmään kirjatut lauma- ja parihavainnot, jotka oli tehty 1.8.2024–15.3.2025 ja tallennettu järjestelmään 30.4.2025 mennessä. Susihavaintoja oli yhteensä 16 164, joista kahta sutta koskevia havaintoja oli 3 439 ja kolmea tai useampaa sutta koskevia 2 634 kappaletta.

Kaiken kaikkiaan susihavaintoja ilmoitettiin lähes kaksinkertainen määrä edelliseen vuoteen verrattuna, jolloin susihavaintoja kirjattiin Tassu-järjestelmään 1.8.2023–29.2.2024 yhteensä 8 205. Näistä kahta sutta koskevia havaintoja oli 1 874 ja havaintoja kolmesta tai useammasta sudesta 1 534. On huomattava, että vuonna 2025 havaintoaika oli kaksi viikkoa vuotta 2024 pidempi.

Tunnettu kokonaiskuolleisuus 1.8.2024–31.3.2025 välisenä aikana oli 68 susiyksilöä (Taulukko 2, pdf). Vahinkoperusteisilla poikkeusluvilla kaadettiin 43 yksilöä, joista 26 kaadettiin poronhoitoalueella, seitsemän läntisellä kannanhoitoalueella ja kymmenen itäisellä kannanhoitoalueella. Poliisin päätöksellä (PL 2 luku 16 §) lopetettiin 13 yksilöä. Liikenteessä kuoli 11 sutta. Kaikki poliisin päätöksellä ja liikenteessä kuolleet sudet kuolivat poronhoitoalueen ulkopuolisen Suomen alueella.

Läntisessä Suomessa tunnettu kuolleisuus oli 25 sutta, itäisessä Suomessa 17 ja poronhoitoalueella 26 sutta. Tilastoitumatonta kuolleisuutta ei tässä yhteydessä arvioida.

Lisäksi yksi yksilö poistettiin vahinkoperusteisella poikkeusluvalla Ahvenanmaalla.

Susien tilastoitu tunnettu kuolleisuus 1.8.2024–31.3.2025

Suden DNA-keräyksessä uloste- ja virtsanäytteitä kerättiin 1.8.2024–15.3.2025 yhteensä 1334 (Taulukko 3). Vapaaehtoiset keräsivät näytteistä jopa 71 %. DNA-näytteitä kerättiin valtaosasta potentiaalisia reviirejä: 92 prosentilla alueista kerättiin vähintään yksi virtsa- tai ulostenäyte. Näytteistä onnistui 73 %. Analyysi paljasti maastosta kerätyn paitsi susien, myös lukuisia koirien (n=29), koirasusien (n=6) ja muiden koiraeläinten (kettu, supikoira, n=30) jätöksiä. Lisäksi analysoitiin myös kuolleiden susien kudosnäytteet (N=68) sekä sylkinäytteet, jotka oli otettu petojen hyökkäyksen kohteiksi joutuneiden kotieläinten haavoista tai karvapeitteestä (N=8). Näin ollen näytteiden kokonaismäärä nousi 1414 näytteeseen. Koko aineistosta tunnistettiin DNA:n perusteella yhteensä 383 susiyksilöä, joista 68 suden tiedetään siis kuolleen. Suden DNA-näytteet ja niiden analysointi.

Talvella 2024–2025 oli seurannassa yksi GPS-laitteella varustettu susi.

Suden kannanarvioinnissa aineistoina käytetään muun muassa pari- ja laumahavaintoja sekä DNA-analyysien tuloksia sekä tunnettua kuolleisuutta. — Kuva 2. Koostekartat vuoden 2025 kanta-arviossa käytetyistä aineistoista. A) Laumahavainnot (n=2634) ja parihavainnot (n=3439). B) DNA-näytteet, mukaan lukien kudosnäytteet kuolleista yksilöistä (onnistunut näyte: n=1043, näytteestä ei tulosta: n=371). C) Susien tunnettu tilastoitu kuolleisuus (n=68). Aineisto: Luonnonvarakeskus, Suomen riistakeskus ja Ruokavirasto.

Kuva 2. Koostekartat vuoden 2025 kanta-arviossa käytetyistä aineistoista. A) Laumahavainnot (n=2634) ja parihavainnot (n=3439). B) DNA-näytteet, mukaan lukien kudosnäytteet kuolleista yksilöistä (onnistunut näyte: n=1043, näytteestä ei tulosta: n=371). C) Susien tunnettu tilastoitu kuolleisuus (n=68). Aineisto: Luonnonvarakeskus, Suomen riistakeskus ja Ruokavirasto.

Menetelmäkuvaus

Reviirikohtaisen yksilömäärän arviointi perustuu Lukessa kehitettyyn todennäköisyyspohjaiseen matemaattiseen malliin, joka hyödyntää kaikkia käytössä olevat aineistoja. Koko kantaa kuvaava arvio saadaan lisäämällä reviireillä elävien susien määrään reviirien ulkopuolella elävät sudet, joiden määrä arvioidaan hyödyntämällä yleistietoa susipopulaation rakenteesta. Susikannan mennyttä ja tulevaa kehitystä kokonaan Suomen puolella, poronhoitoalueen ulkopuolella, kuvataan populaatiomallin avulla, joka käyttää vuosittaisten kanta-arvioiden lisäksi hyödykseen myös tutkimustietoa suden populaatiobiologiasta.