Siirry pääsisältöön

Maataloudessa ja maankäytössä on mahdollista saavuttaa merkittäviä vähennyksiä kasvihuonekaasupäästöihin kohtuullisilla kustannuksilla

Uutinen 1.12.2021

Hiilineutraali Suomi 2035 – ilmasto- ja energiapolitiikan toimet ja vaikutukset (HIISI) -hanke tuotti arviot, kuinka Suomi voisi saavuttaa kestävästi kansalliset ja Euroopan unionin ilmasto- ja energiatavoitteet vuosina 2030, 2035, 2040 ja 2050. Suomessa tarvitaan vaikuttavaa, johdonmukaista ja laaja-alaista ilmasto- ja energiapolitiikkaa tukemaan kestävää ja oikeudenmukaista siirtymää hiilineutraaliin yhteiskuntaan. Luonnonvarakeskus (Luke) toteutti maataloutta ja maankäyttösektoria koskevat arviot.

Merkittävät ja kustannusvaikuttavat päästövähennykset edellyttävät vahvaa lisäohjausta, joka kohdentuu laajasti useisiin päästövähennysmahdollisuuksiin.

  • Turvepelloilla on mahdollista vähentää päästöjä tuntuvasti nostamalla vedenpintaa.
  • Peltoalaa on riittävästi käytettäväksi monenlaisiin ilmastotoimiin: huonotuottoisia ja käytöstä poistuvia viljelysmaita voidaan metsittää ja vettää ilman, että ruokaturva vaarantuu.
  • Monilajiset nurmet tuottavat hyvälaatuista satoa, ja kivennäismailla ne sitovat hiiltä maaperään. Nurmelle on kysyntää karjan rehuksi koko maassa. Alueilla, joilla on vähän eläintuotantoa, nurmelle saadaan kysyntää biokaasun tuotannon avulla.
  • Yksivuotisten kasvien viljelyssä hiilensidontatoimet, kuten kerääjä- ja maanparannuskasvit ja viljelykierrot, parantavat viljelysmaan laatua ja sitovat hiiltä maaperään.
  • Ruoka- ja rehuteollisuuden hiilineutraaliuteen pyrkivät sopimuskäytännöt vähentävät päästöjä.
  • Turvetuotannosta luopuminen luo kysyntää turvetta korvaaville kasvualustoille ja kuivikkeille, joiden raaka-aineita voidaan kasvattaa turvetuotannosta vapautuvilla aloilla korkean vedenpinnan oloissa.
  • Nautojen ruoansulatuksen metaanipäästöjä on mahdollista vähentää ruokinnan muutoksilla ja rehun lisäaineilla.
  • Metsänhoitotoimenpiteillä voidaan lisätä puuston kasvua, jolloin on mahdollista sekä lisätä puun käyttöä että kasvattaa metsien nielua.
  • Metsänlannoituksella voidaan lisätä puuston kasvua ja hiilensidontaa.

Lisätoimet maksavat, mutta voivat tuottaa kohtuuhintaisia päästövähennyksiä

Maatalouden päästöjen vähentäminen vaatii merkittäviä lisätoimia ohjauksineen ja kannustimineen. Niiden kustannukset hankkeessa lasketussa lisätoimiskenaariossa* (WAM) arvioidaan olevan vuonna 2023 yhteensä noin 58 milj. €, vuonna 2030 noin 115 milj. € ja vuonna 2040 noin 137 milj. €. Kustannukset nousevat, koska märkien turvemaiden, metsitysalojen ja vuosittaisten hoitopalkkioiden kokonaismäärä kasvaa.

Kustannukset saavutettua päästövähennystonnia kohden alenevat 84 euron tasolta noin 63 euroon vuosina 2023–2040. Edullisimmat päästövähennykset saadaan turvepelloilta (noin 20 €/t CO2-ekv.) ja kalleimmat kivennäismaiden toimista ja lehmien metaanipäästöjen vähentämisestä (yli 100 €/t CO2-ekv.). Näissä kustannuksissa on merkittävää epävarmuutta, vähintään +/- 20 prosenttia.

Maatalouden toimilla voidaan päästä yhteensä lähes 1,8 milj. t CO2-ekv. päästövähennykseen vuoteen 2035 ja 2,2 milj. t CO2-ekv. päästövähennykseen vuoteen 2040 mennessä. Päästövähennyksestä valtaosa sijoittuu maankäyttösektorille (LULUCF-sektori). Maataloussektorin päästöt vähenevät 0,2 milj. t. CO2-ekv. vuoteen 2035 ja 0,3 milj. t CO2-ekv. vuoteen 2040 mennessä.

Nettonielun jatkuva kasvattaminen on vaikeaa, eikä onnistu ilman lisätoimia ja -panostuksia. Maankäyttösektorilla, sisältäen maa- ja metsätalouden toimet, päästään lisätoimi-skenaariossa (WAM) 21–23 milj. t CO2-ekv. vuosittaiseen nettonieluun vuosina 2030–2040.

Lue lisää Luken osaraportista Hiilineutraali Suomi 2035 – Maankäyttö- ja maataloussektorin skenaariot

Hiisi-hanke – Hiilineutraaliuden saavuttaminen edellyttää kestäviä investointeja ja rakenteellisia muutoksia

Hiisi-hanketta koordinoi Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy ja tutkimuspartnereita olivat Luonnonvarakeskus (Luke), Suomen ympäristökeskus (Syke), Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Pellervon taloustutkimus (PTT).

Hankkeen yhteenvedon mukaan siirtyminen hiilineutraaliin yhteiskuntaan vuoteen 2035 mennessä on mahdollista, ja suomalaiset toimijat ovat tähän myös vahvasti sitoutuneet. Päästötavoitteiden saavuttaminen on riippuvainen suurista investoinneista ja infrastruktuurin tulee uusiutua nopeasti. Samalla on varmistettava hiilinielujen vahvistuminen ja kustannusten jakautuminen oikeudenmukaisesti. Kasvihuonekaasupäästöjen lisävähennystarve olisi 10 Mt CO2-ekv. vuoteen 2030 mennessä ja noin 13 Mt CO2-ekv. 2035 mennessä nykykehitykseen verrattuna. Päästöjä tulee vähentää kaikilla sektoreilla.

Lue lisää hankkeen yhteenvedosta, Hiilineutraali Suomi 2035 – ilmasto- ja energiapolitiikan toimet ja vaikutukset (HIISI): Synteesiraportti – Johtopäätökset ja suositukset* Skenaario on ennalta määrättyjen oletusten pohjalta laadittu mahdollinen tulevaisuudenkuva – ei ennuste. Skenaario voi toteutua, mikäli sen ehdot täyttyvät ja siinä ehdotetut toimenpiteet toteutetaan täysimääräisesti. Skenaarioissa toimintaympäristön kysyntä ja tarjonta säätelevät metsäteollisuuden tuotantoa ja pellonkäyttöä ja sitä kautta metsien hiilinielua ja maatalousmaiden päästöjä. Hankkeessa laskettiin kaksi skenaariota: Perusskenaario (WEM) kuvaa arvioitua päästökehitystä nykytoimin. Lisätoimiskenaariossa (WAM) ovat mukana suunnitellut päästövähennystoimet. HIISI-työn perusskenaarioon on sisällytetty toimet ja päätökset 31.12.2019 asti ja lisätoimiskenaarioon sen jälkeiset ja suunnitellut toimet.Yläosan ruokohelpi-kuva: Hanna Kekkonen