Kevätviljapeltojen rikkakasveja kartoitetaan yhteistyössä maatilojen kanssa

Mitkä rikkakasvilajit ovat yleisimpiä ja haitallisimpia kevätviljapelloilla? Miten rikkakasvilajisto on muuttunut ja miksi? Näihin kysymyksiin etsitään vastauksia noin 300 maatilan pelloilta Etelä- ja Keski-Suomessa vuosina 2020-2022. Rikkakasvien tutkijat palaavat kevätviljapelloille, joiden kasvilajistoa tutkittiin viimeksi vuosina 2007-2009.

Rikkakasviseuranta toteutetaan yhteensä 16 tutkimusalueella ja noin 600 kevätviljapellolla Nivala-Vieremä-Kitee –akselin eteläpuolella. Kesällä 2022 seuranta-alueina ovat Jokioisten seutu, Lammin seutu, Laihia, Laukaa/Toivakka ja Ruokolahti/Imatra.

– Seurantaan osallistuu sekä luomutiloja että tavanomaisen viljelyn maatiloja. Viljelijä on itse päättänyt seurantapeltojen viljelystä ja kasvinsuojelusta. Tiedot viljelytoimista keräämme viljelijöiltä ja Ruokaviraston tietokannoista, kertoo Luken erikoistutkija Jukka Salonen.

Kasvinsuojelun kannalta on tärkeä tietää, mitkä rikkakasvilajit ovat esiintyvyydeltään yleisimpiä ja kasvutiheydeltään runsaimpia, jotta rikkakasveista aiheutuvaa haittaa voidaan hallita. Kylänurmikan nousu runsaimpien rikkakasvilajien joukkoon on todettu nyt kahtena ensimmäisenä seurantavuonna. Kymmenen vuotta sitten pelto-orvokki osoittautui yleisimmäksi ja juolavehnä kaikkein runsaimmin biomassaa tuottavaksi lajiksi. Peltomatara on yksi nopeimmin yleistyneistä lajeista verrattuna 1990-luvun havaintoihin ja on nyt vakiinnuttanut paikkansa kymmenen runsaimpana kasvavan lajin joukossa.

Kevytmuokkauksen yleistyminen on ollut yksi rikkakasvilajiston muutokseen vaikuttanut tekijä. Nyt erityisen kiinnostuksen kohteena on, kuinka yleistä herbisidiresistenssi on Suomessa. Resistenssillä tarkoitetaan rikkakasvilajin muuttumista kestäväksi kasvinsuojeluaineita vastaan. Kahtena ensimmäisenä seurantavuonna olemme havainneet muutamilla pelloilla resistenttiä pihatähtimöä.

Rikkakasviseuranta 2020-2022 on järjestyksessä viides valtakunnallinen kevätviljapeltojen rikkakasvilajistoa kartoittava hanke, jonka juuret juontavat 1960-luvun alkuun. Yhteistyössä viljelijöiden kanssa kerättävällä kasvillisuus- ja kasvinsuojelutiedolla on sekä kansallista että kansainvälistä arvoa. Alueelliset erot lajistossa ohjaavat tarkentamaan paikallista kasvinsuojeluneuvontaa.  

Vk 28: Jokioisten seutu: Anne Muotila, p. 0295 326368

Vk 28: Lammin seutu: Jukka Salonen, p. 0295 326517

Vk 29: Laukaa_Toivakka: Heikki Jalli, p. 0295 326167

Vk 29: Laihia: Anne Muotila, p. 0295 326368

Vk 30: Imatra_Ruokolahti: Pentti Ruuttunen, p. 0295 326492

sähköposti: etunimi.sukunimi@luke.fi

Rikkakasviseurannassa noudatetaan EU:n Tietosuoja-asetusta (Tietosuojailmoitus pyydettäessä). Yksittäisten tilojen/peltojen Rikkakasviseurannan tietoja käytetään vain tutkimustarkoituksiin. Kiitämme lämpimästi seurantaan osallistuvia viljelijöitä.