Eläimet apuna työllistymisen polulla

Ihmisillä voi olla elämässään useita samanaikaisia haasteita, joista työllistyminen on vain yksi osa-alue. Sama ihminen voi olla monien eri sosiaali-, terveys- ja työllisyyspalvelujen asiakkaana, jolloin tilanteen katselu pelkästä työllistymisnäkökulmasta ei ole toimivaa. Eläinavusteisuutta käytetään Suomessa jo jonkin verran kasvatus- ja kuntoutuspalveluissa, mutta eläimet voivat tukea ihmistä löytämään omia voimavarojaan myös työllistymisen polulla.  

Kainuussa kehitettiin toimintamalli, jonka tavoitteena on työllisyystoimenpiteiden asiakkaiden työllistymis- ja opintopolkujen tukeminen. Toimintamallissa työvoimapalvelujen asiantuntija auttaa asiakasta löytämään omia voimavarojaan ja mielenkiinnon kohteitaan eläinavusteisia menetelmiä hyödyntäen.  

Toimintamallin vaikuttavuusarvioinnin tulokset olivat rohkaisevia. Lähes kaikki asiakkaat arvioivat maatila- ja luontoympäristössä toimimisen vaikuttaneen positiivisesti heidän hyvinvointiinsa ja suunnitelmiinsa. Myönteisiä muutoksia nähtiin esimerkiksi mielen virkistymisessä, suhtautumisessa tulevaisuuteen, itsetunnossa sekä kyvyssä edistää omaa tilannetta. Kaikki asiakkaat arvioivat jakson lisänneen kiinnostusta luonnonvara-alan työ- ja koulutusmahdollisuuksia kohtaan sekä antaneen uutta tietoa luonnon merkityksestä hyvinvoinnille. 

Työvoimapalvelujen asiantuntijoiden mukaan tällaisessa toiminnassa ryhmäytyminen ja luottamus voivat lisääntyä, koska toimintakyvyn ja vähäisten voimavarojen kanssa kamppailevilla ihmisillä on usein myös luottamuksen puutetta muihin ihmisiin ja palveluihin. 

– Asiakkailta on tullut hyvää palautetta. Viranomaisympäristöstä poistuminen aivan toisenlaiseen ympäristöön vaikuttaa asiakkaan kohtaamiseen tehden siitä aidomman, kommentoi Kainuun TE-toimiston asiantuntija Anne Lappalainen. 

Eläinavusteisuus haastavassa työmarkkina-asemassa olevien palveluissa -toimintamallissa eläinavusteinen toiminta toteutetaan yhteistyöverkostossa. Verkostoon voi kuulua työllisyyspalveluiden lisäksi maatiloja, eläinavusteisia palveluja tarjoavia yrityksiä tai muita toimijoita. Toiminta suunnitellaan asiakaslähtöisesti, huomioiden allergiat ja pelot. 

Yhteistyön kautta paikallisten maaseutuyritysten työllistämisen kynnys voi madaltua ja työnhakijat saavat kokemuksia siitä, mikä voisi olla oma mieleinen ala työllistyä tai hakeutua opintoihin. Yhteiskunnan kannalta tämä voi vähentää työttömyyden hoidon kustannuksia ja voi parantaa työvoiman saatavuutta sen puutteesta kärsivillä aloilla kuten luonnonvara-alalla.  

Toimintamalli kehitettiin Kajaanin ammattikorkeakoulun, Luonnonvarakeskuksen ja Kainuun ammattiopiston yhteisessä ESR-rahoitteisessa Tilalta tietoon ja työelämään -hankkeessa saatujen kokemusten pohjalta.  

Eläinavusteista työtä tehdään ammattilaisen omasta koulutuksesta ja ammatista käsin. Perustana on riittävä osaaminen ihmisten parissa työskentelyyn. Eläinavusteisessa toiminnassa tulee kiinnittää huomiota myös eläimen hyvinvointiin ja jaksamiseen. On tärkeää, että eläimen kanssa työskentelevä ihminen on kouluttautunut aiheeseen ja osaa tulkita eläimen käytöstä ja sen hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Myös ihmisten ja eläinten väliset tautiriskit on huomioitava toiminnassa.  

Suomessa eläinavusteisuutta koordinoimaan on perustettu eduskuntaan työryhmä.  

– Työryhmässä käsitellään esimerkiksi eläinavusteisuuden tutkimusta, tunnettavuutta valtakunnallisessa päätöksenteossa sekä toimintaan liittyviä laatukysymyksiä. Työryhmä koostuu päättäjistä ja eläinavusteisuuden asiantuntijoista, kertoo ryhmän sihteerinä toimiva Luken tutkija Maija Lipponen.