Viljatase on taseen muotoinen Suomen viljakäyttöä koskeva kokonaislaskelma, jossa selvitetään tärkeimpien viljalajien kotimainen tuotanto, varaston muutos, vienti ja tuonti sekä kotimainen käyttö, joka jakautuu edelleen eläinrehuun, kylvösiemenkäyttöön, teollisuuden raaka-aineisiin, ruokakäyttöön sekä maatilojen energiakäyttöön.
Kasviluokittelu noudattaa pääosin kansainvälisiä kasviryhmittelyjä.
Kasvinimet noudattavat maaseutuhallinnon tietojärjestelmän rekistereiden sisältämiä nimikkeitä (kasvikoodeja). Koko maan tilaston lisäksi tiedot esitetään alueittain.
Tilasto sisältää viljakasvit: vehnä, ruis, ohra ja kaura erikseen sekä yhteenlaskettuna (Viljat).
Kunkin viljan osalta tiedot esitetään tasemaisesti:
Satovuosi alkaa 1.7. ja päättyy seuraavana vuonna 30.6.
Käytettävissä yhteensä on viljamäärä, joka on satovuonna saatavilla Suomessa eri käyttökohteisiin. Se sisältää viljan kotimaisen tuotannon, varastoissa satovuoden alussa olevan viljan ja satovuoden aikana tuodun viljan, mutta siitä on vähennetty satovuoden aikana viety viljamäärä.
Kotimainen käyttö on viljamäärä, joka on summa viljan käytöstä eri käyttökohteisiin satovuonna.
Energiakäyttö maatiloilla on viljamäärä, joka on poltettu energiaksi maatiloilla satovuoden aikana.
Teollinen käyttö on viljamäärä, josta on jalostettu teollisuudessa muuta kuin ruokaa tai rehua. Viljan teollista käyttöä on mm. etanolin ja tärkkelyksen sekä maltaan valmistus.
Ali-/Ylijäämä on laskennallinen luku, joka kuvaa taseen tasapainoisuutta (oikeellisuutta). Mitä enemmän luku poikkeaa 0:sta, sitä enemmän tase on epätasapainossa eli jokin tai jotkut taseen luvuista ovat epätarkkoja. Luku saadaan vähentämällä käytettävissä yhteensä -määrästä kotimainen käyttö ja loppuvarasto. Alijäämä on negatiivinen luku ja ylijäämä positiivinen luku.
Tilaston tiedot kootaan eri tietolähteistä, joista tärkeimpiä ovat Luken satotilasto, maatilojen sadonkäyttötilasto sekä teollisuuden ja kaupan viljan osto-, käyttö- ja varastotilasto. Lisäksi tietolähteenä on Tullin ulkomaankauppatilastot.
Tilasto kertoo viljan käyttömäärät eri kohteisiin Suomessa satovuoden aikana tärkeimpien viljalajien, vehnän, rukiin, ohran ja kauran osalta.
Tilaston tiedot esitetään miljoonina kilogrammoina.
Satovuosi
Vuosittain
Tilaston tuottaminen perustuu lakiin Luonnonvarakeskuksesta (561/2014), lakiin ruoka- ja luonnonvaratilastoista (562/2014) sekä tilastolakiin (280/2004).
Lisää tietoa: Tilastolainsäädäntö
Tietosuoja on tilastotoimen perusperiaate, johon Luonnonvarakeskus on sitoutunut, ja jolla varmistetaan tiedonantajien luovuttaman tiedon luottamuksellinen käsittely. Yksikkötason tiedot ovat salassa pidettäviä, eikä niitä luovuteta koskaan hallinnolliseen päätöksentekoon, tutkintaan, valvontaan, oikeudenkäyntiin tai vastaavaan tarkoitukseen.
Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan ehdottomasti tilastolain (280/2004), henkilötietolain (532/1999) ja lain viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) sekä EU:n tietosuoja-asetuksen (2016/679) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan tahallisesta rikkomisesta seuraa rangaistus.
Lisää tietoa: Tietosuoja – Tilastot
Luonnonvarakeskuksen tilastojulkistukset julkistetaan arkipäivisin kello 9.00 Luonnonvarakeskuksen verkkosivuilla. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkosivuille.
Tilastojen julkaisuajankohdat vahvistetaan syksyisin toiminnansuunnittelun yhteydessä. Seuraavan vuoden julkistamiskalenteri julkaistaan käyttäjille loppuvuodesta. Tilastojen julkistamiskalenteri sisältää tiedot tulevien julkistusten ajankohdista. Kalenterista on myös suorat linkit jo julkistettuihin tilastojulkistuksiin ja -julkaisuihin.
Luonnonvarakeskus noudattaa tilastoja laatiessaan Euroopan tilastojen käytännesääntöjä (Code of Practice, CoP) ja niihin pohjautuvaa laadunvarmistuskehikkoa (Quality Assurance Framework, QAF). Käytännesäännöt koskevat tilastoviranomaisten riippumattomuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedonlaatua. Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Periaatteet ovat myös yhteensopivat Euroopan laatupalkintoperiaatteiden (EFQM) kanssa.
Tilaston lähdeaineistona on useita tilastoja. Siten laatua kuvaa parhaiten sen lähdetilastojen laatu.
Tilaston tiedot perustuvat muista tilastoista saataviin tietoihin, joten taseen sisältämien lukujen luotettavuus riippuu lähdetilastojen luotettavuudesta. Luotettavimpina voidaan pitää kokonaistutkimusten perusteella kerättäviä tietoja.
Luotettavuutta kuvaa myös tilaston ali-/ylijäämäluku. on laskennallinen luku, joka kuvaa taseen tasapainoisuutta (oikeellisuutta). Mitä enemmän luku poikkeaa 0:sta, sitä enemmän tase on epätasapainossa eli jokin tai jotkut taseen luvuista ovat epätarkkoja. Luku saadaan vähentämällä käytettävissä yhteensä -määrästä kotimainen käyttö ja loppuvarasto. Alijäämä on negatiivinen luku ja ylijäämä positiivinen luku.
Ennakollisena tietona julkistettavassa taseessa on useita arviointiin perustuvia tietoja, koska kaikki lähdetilastot eivät ole vielä valmistuneet.
Tilaston ennakkotiedot julkaistaan kolme kuukautta tilastointijakson päättymisestä eli syyskuussa. Lopulliset tiedot julkaistaan seuraavan vuoden ennakkotietojen julkaisemisen yhteydessä.
Nykymuotoisesti viljatasetietoja on tilastoitu ainakin 1980-luvulta lähtien. Jo 1920-luvulta lähtien eri tilastojen tietoja on koottu tasemuotoon, mutta käyttökohteita ei ollut jaoteltu yhtä tarkasti kuin nykyisin. Tilaston tiedot ovat pääosin vertailukelpoisia satovuodesta 1995–1996 lähtien. Pieniä muutoksia on myös tuona aikana tehty, jos lähdetilastoissa on tapahtunut muutoksia.
Tietolähteissä tapahtunut suurin muutos on maatiloille kohdistuneen otantatutkimuksen päättyminen. Tasekaudesta 1.7.2013-30.6.2014 alkaen maatilojen tiedoista varastotietojen kysyminen siirrettiin satokyselyn yhteyteen ja muiden tietojen osalta siirryttiin nykyisiin laskentatapoihin eli osittain asiantuntija-arviointiin. Pienempi muutos tapahtui 2005–2006, jolloin tilastoon tuli uusi käyttökohde eli viljan käyttö energiaksi maatiloilla.
Ravintotasetilaston viljalajikohtaiset taseet kuvaavat läheisesti samaa aihepiiriä kuin tämä tilasto. Pieni sisällöllinen ero on, että ravintotaseessa päätavoite on kulutuksen laskemisessa, kun viljataseen päätarkoitus on kuvata tarjonnan ja käytön (kysynnän) tasapainoa. Tästä johtuen ravintotaseen ulkomaankauppaluvut sisältävät raakaviljan lisäksi myös viljatuotteet. Lisäksi tilastot eroavat tilastointijaksoltaan: ravintotase kootaan kalenterivuosittain, kun taas viljatasetilasto kootaan satovuosittain.
Viljatase on pääasiassa muista tilastoista johdettu tilasto. Tilaston laadinnassa käytetään lähteinä paitsi viljatilastoja myös kotieläintilastoja ja -aineistoja. Tietolähteitä on saatavissa kuukausittain, neljännesvuosittain tai vuosittain. Lähdetiedot sovitetaan yhteen tasapainotetuksi kokonaisuudeksi. Ohessa on seuraavaksi mainittu tärkeimmät tietolähteet.
- tuotanto ja varastot maatiloilla: otantatutkimus maatiloille (satotilasto, SVT)
- energiakäyttö maatiloilla: otantatutkimus maatiloille (Maa- ja puutarhatalouden energiankulutus, SVT)
- ruoka-, rehu- ja teollinen käyttö sekä varastot teollisuudessa ja kaupassa: kokonaistutkimus viljaa käyttävälle teollisuudelle ja kaupalle (Viljan sekä valkuais- ja öljykasvien osto-, käyttö- ja varastotilasto, SVT)
- siemenkäyttö: laskettu keskimäärisillä kylvösiemenmäärillä satovuonna kylvetylle vilja-alalle (Maatilojen sadonkäyttö, SVT)
- rehukäyttö maatiloilla: laskettu kotieläinryhmittäin kotieläinten lukumäärän tai teurasmäärän perusteella sekä viljalajikohtaisten rehunkulutuksen asiantuntija-arvioiden perusteella (Maatilojen sadonkäyttö, SVT)
- ruokakäyttö maatiloilla: arvioitu aiempien otantatutkimustietojen perusteella (Maatilojen sadonkäyttö, SVT)
Tuonti- ja vientitiedot saadaan Tullihallituksen ulkomaankauppatilastosta Uljas-tilastotietokannasta http://uljas.tulli.fi.
Se osa viljan varastoista, jota edellä mainitut tilastot eivät kata, kerätään suoraan viljaa varastoijilta.
Riippuen lähdeaineistosta tietoa kerätään kuukausittain, neljänneksittäin tai vuosittain.
Pääosa tiedoista kerätään Luken muiden tilastojen tiedonkeruissa. Tiedot kootaan julkaistuista tilastoista, tilastojen kokoamisessa käytetyistä lähdeaineistoista sekä suorina yhteydenottoina tiedonantajiin.
Lähdetilastoista koottua aineistoa verrataan edellisvuosien tietoihin. Poikkeavien havaintojen osalta tarkistetaan lähdetiedon oikeellisuus ja yhtenäisyys.
Lähdetilastojen tiedot kootaan tasemaisesti.
