Metsänhoito- ja metsänparannustyöt -tilaston dokumentaatio

Tilaston yleiskuvaus

Metsänhoito- ja metsänparannustöiden -tilastossa esitetään näiden töiden vuosittain tehdyt työmäärät sekä yksikkö- ja kokonaiskustannukset. Hakkuista tilastossa esitetään hakkuupinta-alat hakkuutavoittain. Lisäksi julkaistaan metsäpuiden taimia sekä niiden taimitarhakylvöjä koskevaa tietoa.

Luokitukset

Metsänhoito- ja metsänparannustyöt julkaistaan työlajeittain ja omistajaryhmittäin. Aluejakona on joko maakunnat tai puun hinta-alueet.

Hakkuiden pinta-alat julkaistaan hakkuutavoittain, metsänomistajaryhmittäin ja maakunnittain.

Kattavuus

Metsänhoito- ja metsänparannustöiden tilasto sisältää metsäpalveluja tarjoavien yritysten yksityismetsissä tekemät metsänhoito- ja metsänparannustyöt. Myös valtion ja metsäteollisuuden omistamissa metsissä tehdyt työt sisältyvät tilastoon. Yksityisten metsänomistajien omissa metsissään itsenäisesti tekemät työt eivät sisälly tilastoon.

Tilastolliset käsitteet ja määritelmät

Tiedot tilastoidaan työlajeittain. Metsänhoidon työlajeihin sisältyvät hakkuualojen raivaukseen, maanmuokkaukseen, metsänviljelyyn sekä taimikon ja nuoren metsän hoitoon ja juurikäävän torjuntaan liittyvät työt. Metsänparannustöitä ovat lannoitus, ojien kunnostus sekä metsäteiden rakennus ja niiden perusparannus. Lisäksi ojien kunnostuksen sekä metsäteiden rakentamisen ja perusparannuksen suunnittelu kuuluu metsänparannustöiden kokonaiskustannuksiin.

Juurikäävän torjunnan pinta-alamääriä tilastoitiin 2001–2021. 

Metsänhoito- ja metsänparannustöiden työlajikohtaiset tiedot julkaistaan nykyisin tietosuojan takaamiseksi kahdella aluejaolla:

1) Hinta-alueittaiset (8 kpl) tiedot metsänomistajaryhmittäin (yksityiset ja muut).

2) Maakunnittaiset tiedot ilman metsänomistajaryhmitystä.

Metsänhoito- ja metsänparannustöiden tilaston hinta-alueet sekä niihin lukeutuvat maakunnat ovat seuraavat:

1. Etelä-Suomi: Uusimaa, Varsinais-Suomi, Satakunta, Kanta-Häme, Päijät-Häme
2. Keski-Suomi: Pirkanmaa, Keski-Suomi
3. Kymi-Savo: Kymenlaakso, Etelä-Karjala, Etelä-Savo
4. Savo-Karjala: Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo
5. Etelä-Pohjanmaa: Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa
6. Kainuu-Pohjanmaa: Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa
7. Lappi: Lappi
8. Ahvenanmaa: Ahvenanmaa

Yksityisiä metsäomistajia ovat varsinaiset yksityismetsänomistajat, yhteismetsät, kunnat, seurakunnat ja säätiöt ym. yhteisöt. Ryhmään ’muut’ kuuluvat valtion ja metsäteollisuusyhtiöiden omistamat metsät.

Ennen vuotta 2008 julkaistuissa tiedoissa esitettiin metsäteollisuuden ja valtion metsien tiedot erikseen, mutta sen jälkeen ne on tietosuojasyistä yhdistetty. Tietosuoja estää metsänomistajaryhmittäisten tietojen esittämisen maakunnittain.

Metsänhoito- ja metsänparannustöiden työlajien luokitus ja määritelmät vuodesta 2015 lähtien on kuvattu yksityiskohtaisesti Metsänhoito- ja metsänparannustöiden tilaston tiedonkeruuta koskevalta sivulta löytyvässä liitteessä. 

Vuoteen 2014 asti voimassa ollut työlajien luokitus ja määritelmät löytyvät liitteestä.

Hakkuiden pinta-alat tilastoidaan hakkuutavoittain, joita ovat 

1) kasvatushakkuiksi luokiteltavat ensiharvennukset, muut harvennukset ja ylispuiden poistot sekä 2) metsän uudistamiseen tähtäävät avohakkuut, luontaisen uudistamisen hakkuut ja muut uudistamishakkuut. Tämän lisäksi luokittelusta löytyy vielä ryhmä ’muut hakkuut’.

Tilastoyksikkö

Metsänhoito- ja metsänparannustöiden tietoja kerätään 1) metsänomistajille metsäpalveluja tuottavilta yrityksiltä ja yhteisöiltä, 2) metsäteollisuuden omien metsien hoitoon perustetuilta yrityksiltä ja 3) valtiolta. Yksityismetsänomistajien omatoimisesti omissa metsissään tekemistä töistä saadaan ne tiedot, jotka ovat tallentuneet metsänhoitoyhdistysten tietojärjestelmiin (ns. valvotut työt eli metsänhoitoyhdistys on tehnyt työstä ilmoituksen valtion tarjoamaa metsätalouden tukea varten tms.). Suomen metsäkeskukseen julkisten hallintotehtävien yhteydessä kertyneitä tietoja käytetään apuna tietojen tarkistamisessa.

Hakkuiden pinta-alatiedot ovat metsänkäyttöilmoituksista kertynyttä tietoa hakkuuaikomuksista. Metsänomistajilla on lakisääteiden velvollisuus ilmoittaa etukäteen hakkuuaikomuksistaan Suomen metsäkeskukselle. 

Tilaston perusjoukko

Metsänhoito- ja metsänparannustöiden tilasto kuvaa metsänhoitoyhdistysten, muiden metsäpalveluyritysten, metsäteollisuuden ja valtion tekemiä metsänhoito- ja metsänparannustöiden määriä sekä niiden kustannuksia. Tilaston perusjoukkona ovat edellä mainitut metsänhoito- ja metsänparannustöitä tekevät toimijat.

Hakkuiden pinta-alatilaston aineiston toimittaa Suomen metsäkeskus, jonne metsänomistajan on lakisääteisesti ennen hakkuuta ilmoitettava hakkuuaikeestaan. Tilasto muodostetaan tästä aineistosta. Tilasto koostuu metsänomistajien hakkuuaikomuksista kyseiselle vuodelle.

Tilastojen tiedot koskevat koko maata. Aluejakona on käytetty 1) metsänhoito- ja metsänparannustöissä maakuntia tai puun hinta-alueita, 2) hakkuiden pinta-aloissa maakuntia, 3) metsäpuiden siemeniä ja taimia koskevissa tiedoissa jakoa Etelä-Suomeen ja Pohjois-Suomeen (Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi). 

Mittayksikkö 

Metsänhoito- ja metsänparannustöissä suoritteet esitetään hehtaareina, paitsi ojien kunnostus sekä metsäteiden rakentaminen ja perusparannus kilometreinä. Yksikkökustannukset esitetään euroina suoriteyksikköä kohden (€/ha tai €/km). Kokonaiskustannukset ilmoitetaan tuhansina euroina.

Hakkuiden pinta-alatiedot esitetään hehtaareina. 

Viiteajankohta

Kalenterivuosi

Ajallinen kattavuus

Metsänhoito- ja metsänparannustöissä työlaji vaikuttaa tietojen saatavuuteen. Osasta työlajeja tietoja on saatavilla 1950-luvulta lähtien, osaa on tilastoitu vasta 2000-luvulta lähtien.
Juurikäävän torjunnan (kantokäsittelyn) pinta-alamäärät on tilastoitu 2001–2021. 

Hakkuiden pinta-alatiedot alkavat vuodesta 1996.

Jakelutiheys

Vuosittain

Perusajankohta

Kyseessä ei ole indeksitilasto. Tilastosivun esittelytekstin ajallisessa kustannusvertailussa on tilastossa käytetty elinkustannusindeksiä (Elinkustannusindeksi 1951:10=100).

Tilaston tuottaminen perustuu lakiin Luonnonvarakeskuksesta (561/2014), lakiin ruoka- ja luonnonvaratilastoista (562/2014) sekä tilastolakiin (280/2004). 

Lisää tietoa: Tilastolainsäädäntö

Tietosuoja on tilastotoimen perusperiaate, johon Luonnonvarakeskus on sitoutunut, ja jolla varmistetaan tiedonantajien luovuttaman tiedon luottamuksellinen käsittely.

Lisää tietoa: Tietosuoja – Tilastot

Luonnonvarakeskuksen tilastojulkistukset julkistetaan arkipäivisin kello 9.00 Luonnonvarakeskuksen verkkosivuilla. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkosivuille.

Julkistamiskalenteri

Tilastojen julkaisuajankohdat vahvistetaan syksyisin toiminnansuunnittelun yhteydessä. Seuraavan vuoden julkistamiskalenteri julkaistaan käyttäjille loppuvuodesta. Tilastojen julkistamiskalenteri sisältää tiedot tulevien julkistusten ajankohdista. Kalenterista on myös suorat linkit jo julkistettuihin tilastojulkistuksiin ja -julkaisuihin.

Pääsy julkistamiskalenteriin

Julkistamiskalenteri | Luonnonvarakeskus

Laadunvarmistus

Luonnonvarakeskus noudattaa tilastoja laatiessaan Euroopan tilastojen käytännesääntöjä (Code of Practice, CoP) ja niihin pohjautuvaa laadunvarmistuskehikkoa (Quality Assurance Framework, QAF). Käytännesäännöt koskevat tilastoviranomaisten riippumattomuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedonlaatua. Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Periaatteet ovat myös yhteensopivat Euroopan laatupalkintoperiaatteiden (EFQM) kanssa.

Laadun arviointi

Metsänhoito- ja metsänparannustöiden tilastossa kerättävää aineistoa verrataan tiedon toimittajittain ja työlajeittain vuotta aiemmin kerättyyn vastaavaan aineistoon, jos vertailukohta on saatavilla. Metsänhoitotöistä kerätään sekä suoritemäärä-, kustannus, että yksikkökustannustietoa, joiden yhtenevyyttä tutkimalla voidaan löytää mahdollisia virheitä. Aineistosta tehdään laskentavaiheessa jakaumatarkasteluja, jotta mahdolliset epätyypilliset havainnot nousisivat esiin. Lopputuloksena saatua tilastoa verrataan aiempiin, ja jos tulos näyttää epäloogiselta, syy yritetään selvittää.

Hakkuupinta-alatiedot perustuvat lakisääteisistä ilmoituksista saatuihin hakkuuaikomustietoihin, joiden laatu on hyvä.

Tilaston käyttäjiltä kerätään palautetta tilastouudistuksia käsittelevien kokousten sekä kirjallisten kommentointipyyntöjen yhteydessä. Palautetta saadaan myös suorina yhteydenottoina. Saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoa kehitettäessä.

Käyttäjien tarpeet

Tilaston tietoja käyttävät muun muassa hallinto, tutkimus, metsäsektorin yritykset ja etujärjestöt sekä neuvontaa tarjoavat toimijat.

Käyttäjätyytyväisyys

Tilaston käyttäjiltä kerätään palautetta erityisesti tilastojen uudistamisen yhteydessä. Palautetta saadaan myös suorina yhteydenottoina. Lisäksi Luonnonvarakeskuksen tilasto-ohjelman päivityksen yhteydessä selvitettiin tilastojen käyttäjien toiveita tilastojen kehittämiseksi syksyllä 2021 ja alkuvuodesta 2022. Saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoa kehitettäessä.

Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti

Metsänhoito- ja metsänparannustöiden tilasto kootaan kyselytutkimuksella metsäpalveluja tarjoavilta yrityksiltä, metsänhoitoyhdistyksiltä ja valtiolta. Tilasto ei sisällä metsäomistajien täysin omatoimisesti metsissään tekemiä töitä, minkä seurauksena joidenkin työlajien kokonaistyömäärät ja kokonaiskustannukset ovat aliarvioita. Omatoimisten töiden määrä ei tiedetä, mutta omatoimisesti toteutetaan enimmäkseen sellaisia työlajeja, joiden tekeminen onnistuu helposti käsin, kuten taimikon varhaishoito ja taimikonhoito.

Osassa kerätyistä tiedoista tarkkaa maantieteellistä aluetta ei ole määritelty. Näiden osalta tiedot jaetaan alueittain tiedonluovuttajan toimialueen perusteella hyödyntäen kunnittaista tietoa puuntuotannon metsämaan pinta-alasta.

Joistakin työlajeista ei voida julkaista kaikkia maakunnittaisia tietoja havaintojen vähyyden takia.

Vastaajien ilmoittamat puulajikohtaiset istutusmäärät eivät aina summaudu käsin- ja koneella tehtävän istutuksen kokonaismäärään. Puulajikohtaiset istutusmäärät täsmäytetään vastaamaan käsin ja koneellisesti tehdyn istutuksen summaan.

Hakkuiden pinta-alatilasto perustuu metsänomistajien Suomen metsäkeskukselle lakisääteisesti ilmoittamiin hakkuuaikomuksiin. Ilmoitus ei edellytä hakkuun toteuttamista, mutta hakkuuaikomukset ja toteutuneet hakkuut vastaavat hyvin toisiaan.

Otantavirhe

Tilasto sisältää kaikkien suurimpien metsäpalveluyritysten ja metsänhoitoyhdistysten tekemien töiden tiedot. Muiden metsäpalveluyritysten tiedot kerätään otannalla, joka perustuu metsäpalveluyritysten tekemien valtion metsänhoito- ja metsänparannustöiden suorittamiseen tarjoavan tuen edellyttämien ilmoitusten kokonaismääriin (Kemera-tuki, vuoden 2024 alusta Metka). 

Otannan laatuun vaikuttaa se, kuinka hyvin tehtyjen metsänhoito- ja metsänparannustöiden tuki-ilmoitusten yrityskohtaiset määrät kuvaavat metsäpalveluyritysten toiminnan laajuutta. Metsäpalveluyritykset tekevät töitä metsänomistajien metsissä, ja metsänomistaja voi halutessaan valtuuttaa yrityksen tekemään ilmoituksen puolestaan.

Metsänhoitotöitä tarjoavien metsäpalveluyritysten lisäksi perusjoukossa on metsänparannuspuolella mukana myös pelkkää maanrakennusta harjoittavia yrityksiä, joiden löytäminen mukaan perusjoukkoon on hankalampaa kuin muiden yritysten. Metsänparannustöitä kuitenkin yleensä tehdään niin, että töiden suorittamiseen haetaan valtion tarjoamaa tukea.

Muut virhelähteet

Peittovirhe

Tiedot eivät sisällä yksityisen metsänomistajan kokonaan omatoimisesti tekemiä metsänhoitotöitä, joita ei pysty keräämään metsäpalveluyrityksiin kohdistuvalla tiedonkeruulla.

Mittausvirhe

Tiedot ovat peräisin tiedontoimittajien kirjanpidosta tai metsäjärjestelmistä. Tiedot käydään läpi ja poikkeavat/epäloogiset tiedot selvitetään ja korjataan. 
Pienimpien yritysten suuren määrän ja pienen otannan vuoksi maakunnallisissa luvuissa voi olla virhettä, riippuen maakunnan yritysten määrästä ja niiden osumisesta otantaan. Virhe työmäärissä on kuitenkin pieni suhteessa kaikkien toimijoiden määriin. 

Katovirhe

Suurimpien metsäpalveluyritysten ja metsänhoitoyhdistysten tiedot saadaan yleensä kaikilta toimijoilta. Vastausprosentti on vuoden 2023 tilastosta lähtien ollut hyvä (vuonna 2024 96,6 %). 

Oikea-aikaisuus

Tiedot kerätään kohdevuotta seuraavan vuoden alkupuoliskolla ja metsänhoito- ja metsänparannustöiden tilasto julkaistaan kesän aikana tilaston kotisivulla.

Maantieteellinen vertailukelpoisuus

Metsänhoito- ja metsänparannustöiden tiedot on julkaistu maakunnittain vuodesta 2016 ja puun hinta-alueittain vuodesta 2015 lähtien. Tätä ennen aluejakoina ovat olleet metsäkeskukset ja metsälautakunnat. Osa Pohjois- ja Itä-Suomen alueista on säilynyt suunnilleen samoina eri aluejaoissa.

Hakkuupinta-alat perustuvat ilmoitettuihin hakkuuaikeisiin, joita Metsäkeskus korjaa vuosittain neljä vuotta taaksepäin. Nykyisessä vuodesta 2015 alkavassa sarjassa tieto esitetään maakunnittain. Maakuntarajat ovat vuosina 2015-2019 vuoden 2023 maakuntarajat, vuodesta 2020 eteenpäin käytetään tällä hetkellä vuoden 2024 maakuntarajoja. 

Ajallinen vertailukelpoisuus

Metsänhoito- ja metsänparannustöiden aikasarjoja tarkasteltaessa on hyvä huomata, että tietojen keruussa on tehty välillä muutoksia. Vuodesta 2002 lähtien pääosan yksityismetsien työmäärä- ja kustannustiedoista ovat toimittaneet metsänhoitoyhdistykset, kun 1990-luvulla tiedot saatiin metsäkeskusten tietojärjestelmistä. Vuodesta 2015 lähtien mukaan aineistoon tulivat myös pienet ja keskisuuret metsäpalveluyritykset.

Työlajien määritelmiä (2015–) -liitteessä kuvaillaan vuodesta 2015 käytössä ollut työlajien sisältö ja luokittelu.

Työlajien määritelmiä (–2014) -liitteessä kuvataan työlajien vuosina 2001–2014 käytössä ollut sisältö ja luokittelu. Työlajit kuvaavat kunkin ajan työmenetelmiä, joten eri aikoina työlajien sisältö on voinut olla erilainen. Työlajit ja luokittelut ovat muuttuneet varsinkin suurissa kokonaisuuksissa, kuten maanmuokkauksessa ja taimikonhoidossa. Metsänviljelyssä käytettyjen puulajien luokittelu vaihtelee tilastoissa; esimerkiksi joinain vuosina koivu on luettu muihin puulajeihin, joinain ei.

Vuosina 2000 ja 2001 yksityismetsien metsänhoito- ja metsänparannustöiden yksikkökustannustietoja saatiin vain metsäkeskusten toteuttamista metsäojituksista ja metsäteiden rakentamis- ja perusparannustöistä. Näinä vuosina yksityismetsien muiden työlajien yksikkö- ja kokonaiskustannukset arvioitiin muuntamalla yksityismetsien vuoden 1999 työlajien yksikkökustannuksia valtion ja metsäteollisuusyhtiöiden kustannuskehityksen mukaisesti.

Vuonna 2002 kustannustietojen sisältö muuttui yksityisten ja metsäteollisuusyhtiöiden toimittamien tietojen osalta. Uusina erinä kustannuksiin sisällytettiin suunnittelun ja työnjohdon palkat sosiaalikuluineen sekä työsuojeluvaruste-, työmaakuljetus-, sääpäivä-, koulutuspäivä-, sairaspäivä- ja pekkasvapaakustannukset.

Valtion osalta sama muutos tehtiin vuodesta 2006 alkaen. Vuosien 2002–2005 tilastoissa valtion yksikkökustannustiedot ovat siis erisisältöiset (eli sisältävät vähemmän kustannuseriä) kuin yksityismetsien ja metsäteollisuusyhtiöiden tiedot.

Vuosien 2002–2005 tilastoissa valtion kokonaiskustannustiedot muutettiin yhteismitalliseksi muiden omistajaryhmien tietojen kanssa korottamalla saatuja kustannustietoja työlajeittain vaihtelevalla prosentilla.

Vuodesta 2013 lähtien Suomen metsäkeskus on toiminut koko maassa ja sen alueet vastaavat vuodesta 1998 itsenäisenä toimineita 13 metsäkeskusta. Vuosina 1996–1997 metsäkeskuksia oli 14. Aikasarjassa Keski-Pohjanmaan metsäkeskuksen vuosien 1996–1997 tiedot on jaettu Etelä-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskusten kesken metsämaan kunnittaisiin pinta-aloihin perustuvilla suhdeluvuilla. Vuoteen 1995 saakka toimi 19 metsälautakuntaa.

Hakkuupinta-alojen tiedot perustuvat Metsäkeskuksen korjaamaan ja julkaisemaan hakkuuaikomusdataan.

Yhtenäisyys yli tilastoalueiden

Suomen metsäkeskus julkaisee tilastoja yksityisten maanomistajien metsänhoito- ja metsänparannustöiden tukemiseen myönnetyistä valtion tuista ja tuella tehdyistä työmääristä (Kemera-tuki, vuoden 2024 alusta Metka). Tehdyistä töistä ilmoitetaan Suomen metsäkeskukselle toteutusilmoituksilla. 

Kaikki metsissä tehtävä työ ei ole valtion tukemaa, joten Suomen metsäkeskuksen julkaisemat tuetut työmäärät eivät ole samoja kuin metsänhoito- ja metsänparannustöiden tilastossa julkaistut työmäärät.

Sisäinen yhtenäisyys

Metsänhoito- ja metsänparannustilaston tiedot ovat yhtenäiset vuodesta 2015 alkaen. Tätä aiemmat tiedot ovat pääpiirtein yhtenäiset nykyisen tilaston kanssa, vaikka käytetty työlajiluokitus on osittain erilainen. Vuoteen 2014 saakka tilastossa oli mukana arvio metsänomistajan omissa metsissään tekemästä täysin omatoimisesta työstä. Uusimmissa tilastoluvuissa tämä ei ole mukana.

Tilaston maakunnittaiset hakkuupinta-alatiedot ovat metsänkäyttöilmoituksiin perustuvia Metsäkeskuksen tuottamia tietoja hakkuuaikomuksista. Poikkeuksena tähän metsäkeskusalueittain esitetyt tiedot perustuvat yrityksiltä kerättyihin tietoihin sekä metsänkäyttöilmoituksiin. Tämän vuoksi ne poikkeavat hieman maakunnittaisesta sarjasta.

Metsäkeskuksen tiedot hakkuuaikomuksista ovat olleet osittain päällekkäisiä, koska esimerkiksi metsänomistaja ja hakkuun toteuttaja voivat tehdä metsänkäyttöilmoituksen samasta kohteesta. Metsäkeskus on pyrkinyt ottamaan nämä päällekkäisyydet huomioon vuoden 2015 tiedoista lähtien. 
Aikaisemmat aikasarjat on arkistoitu. 

Lähdeaineistot

Metsänhoito- ja metsänparannustöiden tilasto perustuu Luonnonvarakeskuksen omaan tiedonkeruuseen, joka kohdistuu metsäpalveluita tarjoaviin yrityksiin, metsäteollisuuteen ja valtioon. Kyselyssä pyydetään ilmoittamaan tehdyt työmäärät, töiden yksikkökustannukset ja kokonaiskustannukset.

Hakkuupinta-alatiedot perustuvat Suomen metsäkeskuksen kokoamiin metsänkäyttöilmoitustietoihin.

Tiedonkeruun tiheys

Vuosittain

Tiedonkeruumenetelmä

Metsänhoito- ja metsänparannustöiden tilastoon tietoa toimittavat metsänomistajille palveluja tuottavat tai omaa metsäomaisuutta hallinnoivat yritykset ja valtio. Tiedon toimittajia ovat metsänhoitoyhdistykset, metsäteollisuusyritykset, metsäomaisuutta omistavat ja hallinnoivat yritykset sekä muut metsäpalveluja tarjoavat yritykset. Metsänhoito- ja metsänparannustöiden tiedot kysytään kaikilta suurilta alan toimijoilta ja metsänhoitoyhdistyksiltä. Muista metsäpalveluja tarjoavista yrityksistä tietoa kerätään otannalla. Otannan pohjana käytetään Suomen metsäkeskukseen tehtyjä metsätalouden tukihakemuksia (Kemera-tuki, vuoden 2024 alusta Metka). Muut metsäpalveluja tarjoavat yritykset voivat olla hyvin erilaisia lähtien aina yhden miehen metsuriyrityksistä, maanrakennuspalveluja tarjoavista yrityksistä aina keskisuuren metsäteollisuusyrityksen tarjoamiin metsäpalveluihin saakka. Työn ilmoittaa se yritys, mikä laskuttaa työn metsänomistajalta. Jos työ tehdään alihankintana toiselle yritykselle, sitä ei ilmoiteta tilastoon. Tieto kerätään sähköisellä kyselyllä. 

Kerätyistä tiedoista lasketaan metsänhoito- ja metsänparannustöiden työmäärät alueittain. Ojien kunnostuksesta, metsäteiden rakentamisesta ja perusparannuksesta esitetään tilastointivuonna päättyneiden hankkeiden koko työmäärä.

Metsäpalveluyritysten kustannustiedot perustuvat metsänomistajalta laskutettuihin arvonlisäverottomiin kustannuksiin.

Jos töitä on tehty yrityksen omassa metsässä, kustannustieto perustuu kustannuslaskelmaan, joka sisältää kunkin työlajin tarkasteluvuoden aikaiset työ-, suunnittelu- ja työnjohdon palkat lakisääteisine sosiaalikuluineen ja työhön liittyvine lisineen sekä tarvikkeineen (taimet, lannoitteet, torjunta-aineet, polttoaineet yms.), sekä kone- ja kalustokustannukset. Myös työlajiin liittyvät työsuojeluvaruste- ja työmaakuljetuskulut sekä sääpäivä-, koulutuspäivä-, sairaspäiväkustannukset ja työajan lyhentämisestä (tulopoliittiset sopimukset vuosina 1984 ja 1986) aiheutuvat kustannukset sisältyvät kustannuksiin.

Mitkään kustannukset eivät sisällä arvonlisäveroa.

Eri työlajien yksikkökustannukset lasketaan työlajeittain kyselyssä ilmoitetuista yksikkökustannuksista työmäärillä painotettuina keskiarvoina.

Muista työlajeista poiketen ojien kunnostuksen ja metsäteiden suunnittelukustannuksia ei sisällytetä työlajin yksikkökustannukseen. Ojien kunnostuksen ja metsäteiden rakentamisen ja perusparannusten osalta julkaistaan tarkasteluvuoden aikana valmistuneiden hankkeiden keskimääräiset yksikkökustannukset koko hankkeen kestoajalta.

Kylvön kustannukset eivät sisällä maanmuokkauksen kustannuksia. Koneellinen kylvö tehdään yleensä maanmuokkauksen yhteydessä, mistä johtuen koneellisen kylvön kustannuksiin sisältyy ns. kylvölisä, joka maksetaan maanmuokkauksen yhteydessä tehtävästä kylvöstä. Kylvöön käytetyn siemenen hinta lasketaan mukaan kustannuksiin.

Istutuksen yksikkökustannukset eivät sisällä maanmuokkauksen kustannuksia. Istutuksiin käytettyjen taimien hinta lasketaan mukaan kustannuksiin.

Kokonaiskustannukset sisältävät samat kuluerät kuin yksikkökustannuksetkin. Ojien kunnostuksen, metsäteiden rakentamisen ja perusparannuksen kokonaiskustannukset sisältävät tarkasteluvuoden kustannukset, vaikka niiden yksikkökustannustiedot koskevatkin tarkasteluvuoden aikana valmistuneiden hankkeiden yksikkökustannuksia koko hankkeen kestoajalta. Kunnostusojituksen ja metsätiehankkeiden suunnittelukustannukset esitetään erikseen, eivätkä ne ole mukana työlajikohtaisissa kokonaiskustannuksissa.

Metsien hakkuualat hakkuutavoittain saadaan Suomen metsäkeskuksesta, joka kokoaa tiedot lakisääteisistä metsänkäyttöilmoituksista.

Aineiston/datan validointi

Kerätty aineisto validoidaan vertaamalla yrityskohtaisia tietoja yrityksen edellisvuonna toimittamiin tietoihin. Osasta työlajeja voidaan laskea ilmoitettujen kokonaiskustannusten ja työmäärien perusteella yksikkökustannuksia, mikä mahdollistaa tietojen vertaamisen työlajien keskimääräisiin kustannuksiin.

Tilastotietojen validointiprosessi on osin automatisoitu ja toteutetaan SAS-ohjelmistolla.

Tiedon käsittely

Tilaston tietojen käsittely ja laskennat toteutetaan SAS-ohjelmistolla. 

Aineiston käsittelyssä puutteellisia tietoja täydennetään ilmoitettujen tietojen sekä edellisvuoden keskimääräisten yksikkökustannusten perusteella. 

Tilaston otosjoukko jaetaan ositteisiin, jotka saavat tilastoa laskettaessa painokertoimen, jotka perustuvat kunkin ositteen tiedonkeruuvaiheessa toteutuneeseen vastausasteeseen.