Bruttokantorahatuloja saatiin 2,7 miljardia euroa vuonna 2021. Euromääräisesti tulot nousivat 0,5 miljardia edellisvuodesta ja reaalisesti nousua oli 15 prosenttia. Tulot olivat reaalisesti 7 prosenttia korkeammat kuin edeltäneellä viisivuotiskaudella keskimäärin. Vain huippuvuosina 2007 ja 2018 tulot ovat olleet reaalisesti suuremmat kuin 2021.
Kantorahatuloista 2,33 miljardia euroa saatiin yksityismetsistä ja 0,35 miljardia euroa metsäteollisuuden ja valtion metsistä.
Suurin syy kantorahatulojen nousuun oli tukkipuuhakkuiden lisääntyminen yksityismetsissä yli 20 prosentilla, mutta myös pystykauppahintojen nousu lisäsi tuloja. Yksityismetsänomistajien kantorahatulot lisääntyivät 21 prosenttia vuoden takaisesta, mutta metsäteollisuuden ja valtion tulot laskivat 6 prosentilla.
Tukkipuun hakkuut lisääntyivät edellisvuodesta 17 prosenttia ja kuitupuun 9 prosenttia. Kantorahatuloista lähes 70 prosenttia kertyi tukkipuun kaupasta (+3 prosenttiyksikköä). Yksityismetsissä tukin osuus tuloista oli 71 prosenttia ja Metsäteollisuuden ja valtion metsissä 61 prosenttia.
Kuusesta saatiin edelleen eniten tuloja (46 %). Lisäystä edellisvuodesta oli 2 prosenttiyksikköä. Kuusen merkitys korostuu Etelä-Suomen rehevien maiden maakunnissa ja yksityismetsissä. Etelä- Pohjanmaalla ja Pohjois-Suomessa mänty oli selvästi tärkein puulaji 54–76 prosentin osuudellaan kantorahatuloista.
Maakunnittain eniten tuloja saatiin Pohjois-Savossa (277 milj. €), Keski-Suomessa (263 milj. €) ja Etelä-Savossa (260 milj. €). Reaalisesti tulot Nousivat kaikissa muissa maakunnissa paitsi Ahvenanmaalla. Nousu oli suurinta Päijät-Hämeessä ja Pohjois-Karjalassa (28 %).
Nettokantorahatulot (bruttokantorahatulot – investoinnit puuntuotantoon) ovat ennakkoarvio, lopulliset tiedot ovat saatavissa syyskuussa.
Rahanarvon muutos on tehty tukkuhintaindeksillä. Vuonna 2021 tukkuhinnat nousivat edelliseen vuoteen verrattuna keskimäärin noin 9 prosenttia.
Hakkuumääristä löytyneen virheen takia Pohjois-Pohjanmaan tuloksia vuodelta 2020 on korjattu tietokannassa 9.6.2022. Pohjois-Pohjanmaalla korjauksen vaikutus kantorahatuloihin oli -1,3 prosenttia ja koko maan tasolla -0,1 prosenttia.
Allow functional cookies to show the embedded graph.