Maatalouden vesienhallinta - ratkaisu ilmastonmuutokseen sopeutumiseen

Ilmastonmuutoksen eteneminen ja siihen sopeutuminen asettaa suuria haasteita maatalouden harjoittamiselle Suomessa. Tilastojen mukaan ilmasto on lämmennyt Suomessa huomattavasti muita alueita nopeammin. Pohjoisilla leveysasteilla muutokset lämpötiloissa ja sademäärissä ovat suurempia ja sään ääri-ilmiöt voimistuvat, mikä voi tarkoittaa yhtä lailla kuivuusjaksoja, muuttuneita talviolosuhteita tai esimerkiksi rankkasateita. Pohjoisissa oloissa pienetkin lämpötilan muutokset voivat aiheuttaa merkittäviä hydrologisia vaikutuksia, koska ne vaikuttavat lumen sulamiseen ja veden varastoitumiseen.

Maatalouden harjoittamisen elinehto on peltojen hyvä vesitalous. Ilmastonmuutos tuo tähän uusia haasteita, jotka vaikuttavat suoraan sadontuottokykyyn. Nykyisessä poliittisessa tilanteessa tämä on myös merkittävä huoltovarmuuskysymys. Aktiivisen vesienhallinnan avulla ilmastonmuutoksen aiheuttamia sään ääri-ilmiöitä voidaan maataloudessa paremmin hallita ja ennakoida. MaRa-hanke (Maatalouden vesienhallinta - Ratkaisuja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen) vastaa tähän kehittämällä maatalouden vesienhallinnan osaamista, menetelmiä ja käytännön ratkaisuja, joilla eri alueille ja peltotyypeille voidaan tunnistaa kustannustehokkaimmat sopeutumiskeinot.

Hankkeen tavoitteena on vahvistaa erityisesti viljelijöiden, mutta myös maatalouden vesienhallinnan suunnittelijoiden, urakoitsijoiden ja asiantuntijoiden, valmiuksia valita olosuhteisiin sopivat vesienhallintamenetelmät. Tavoitteena on myös luoda paikkatietoon perustuva menetelmä hydrologialtaan erilaisten peltojen tunnistamiseen ja tähän sisältyy salaojakarttatietokannan pilotointi nykyistä laajempaan käyttöön, jotta paikalliskuivatusjärjestelmien kuntoa ja potentiaalia voidaan arvioida muuttuvassa ilmastossa aiempaa tarkemmin esimerkiksi tulevaisuuden investointien kannalta.

Keskeisiä tuloksia ovat laaja mittausaineisto eri maakunnissa sijaitsevien yhteistyötilojen erilaisten peltojen pohjavesitasoista yhdistettynä mm. satotietoihin, mitkä demonstroivat todellisissa olosuhteissa viljelijöiden omien valintojen pohjalta erilaisia tapoja ja mahdollisuuksia sopeutua ilmastonmuutokseen eri puolilla Suomea. Hanke tuottaa uuden menetelmän, jota viljelijät ja vesitaloussuunnittelijat voivat hyödyntää kohteiden vesienhallintapotentiaalin arviointiin eri tilanteissa. Hanke kokoaa valtakunnallisen kyselyaineiston vesienhallinnan nykytilasta ja ilmastoriskeistä. Tuloksia hyödynnetään työpajoissa, koulutuksissa ja valtakunnallisessa viestinnässä, jotka parantavat eri toimijoiden osaamista ja yhteistyötä.

Vaikuttavuudeltaan hanke vahvistaa pitkällä aikavälillä vesienhallinnan ammattilaisten osaamista kehittämällä maatalouden sopeutumiskykyä ja ilmastoriskien ennakointia sekä mahdollistaa vesienhallinnan menetelmien kohdentamisen hydrologisesti soveltuviin kohteisiin. Salaojakarttatietokannan uusi käyttö avaa laajoja sovellusmahdollisuuksia esimerkiksi kansalliseen kasvihuonekaasuinventaarioon ja valuma-aluetason suunnitteluun. Hanke luo perustan ilmastokestävälle maataloudelle, jonka vesitalous ja tuotantovarmuus säilyvät muuttuvissa olosuhteissa.

Luonnonvarakeskus on hankkeen päätoteuttaja ja Salaojayhdistys on hankkeen osatoteuttaja. Hankkeen toiminta-aika on 1.10.2026-30.6.2029.