Ilmastonmuutos on lisännyt tuholaispainetta Suomessa; esimerkiksi aiemmin vain taimivaiheeseen keskittyneet kirppatuhot jatkuvat koko kasvukauden öljy- ja ristikukkaiskasveilla. Kirpat aiheuttavat lehtivioitusta, taimituhoja, pahimmillaan uusintakylvöjä ja lievempänäkin kasvun heikkenemistä ja sadon alenemista. Toisaalta torjunta-aineiden käytön rajoitukset lisäävät resistenssiriskiä ja ilmastonmuutos on lisännyt tuholaispainetta. Nämä tekijät luovat kiireellisen tarpeen tehokkaille, pelto-oloissa toimiville, ei-kemiallisille torjuntamenetelmille. Tässä hankkeessa kehitettävä modulaarinen hyönteisimuri suunnitellaan useille yksivuotisille kasveille, mikä edellyttää laajaa muunneltavuutta. Säädettävä ilmanvirtausnopeus, muokattava työskentelykorkeus ja vaihdettavat imusuulakkeet mahdollistavat nopeat muutokset öljykasvien ja muiden ristikukkaisten ja vihanneskasvien välillä sekä tuholaisten poistamisen eri kasvuvaiheissa. Prototyyppi kehitetään tutkijoiden, insinöörien ja viljelijöiden yhteistyönä, jotta varmistetaan sekä tekninen suorituskyky että käytettävyys tilatasolla. Kokeissa arvioidaan torjuntatehoa, vaikutuksia muihin eliöihin, ja kasvuston kehitykseen. Modulaarinen suunnittelu mahdollistaa teknologian käytön muillakin kasveilla vahvistaen maanviljelyn kestävyyttä ja muutosjoustavuutta. Hanke vastaa CAP- ja EIP-Agri -tavoitteisiin edistämällä yhteisinnovointia, vähentämällä riippuvuutta kemiallisista torjunta-aineista sekä parantamalla riskienhallintaa muuttuvassa ilmastossa.