Uusia keinoja minkin torjuntaan: ympäristö-DNA paljastaa vieraslajin jäljet vesistöissä

Miten haitallisen vieraslajin, amerikanminkin, torjuntaa voidaan tehostaa virtavesissä ympäristö-DNA:n eli eDNA:n avulla? Tätä selvittää Pohjois-Suomen ja Ruotsin rajaseudulla käynnissä oleva BB Alien -hanke. Tavoitteena on löytää kustannustehokkaita toimintamalleja, joilla voidaan kartoittaa vieraslajien levinneisyyttä ja kehittää niiden torjuntakeinoja sekä samalla suojella luonnon monimuotoisuutta.  

Amerikanminkki (myöhemmin minkki) kuuluu Suomessa ja Ruotsissa haitallisiin vieraslajeihin. Se saalistaa tehokkaasti pesiviä vesilintuja, kahlaajia, sammakoita ja muita pieneläimiä, minkä vuoksi sen torjuntaa pidetään tärkeänä monilla arvokkailla lintu- ja kosteikkoalueilla. Koska minkki liikkuu jokivarsia pitkin eikä välitä valtakunnanrajoista, myös torjunnan on ulotuttava rajojen yli. Juuri tähän tarpeeseen vastaa Interreg Aurora -ohjelmasta rahoitettu BB Alien -hanke, jonka keskeisiä toimijoita ovat Luonnonvarakeskus, Metsähallitus, ja Svenska Jägareförbundet. Koordinaattorina hankkeessa on Länsstyrelsen i Norrbottens län. 

DNA kertoo missä minkki liikkuu 

Hankkeen yksi tavoitteista on selvittää miten ympäristö-DNA:ta voidaan hyödyntää minkkien seurannassa. Eläimet jättävät ympäristöönsä jatkuvasti pieniä määriä perimäainesta karvojen, ulosteiden ja ihosolujen mukana. Näitä DNA-jäämiä voidaan havaita vesinäytteistä ilman, että eläintä tarvitsee nähdä tai pyydystää. 

BB Alien -hankkeessa vesinäytteitä kerätään huhti-, heinä- ja lokakuussa vuosina 2025–2027. Näytteet analysoidaan tarkalla digitaalisella PCR-menetelmällä, jonka avulla voidaan tunnistaa minkin DNA:ta myös hyvin pieninä pitoisuuksina. Samalla tutkimusryhmä seuraa minkkiloukkuja riistakameroilla, jotta DNA-havaintoja voidaan verrata kameroista saataviin tietoihin minkkiesiintymistä. 

Tavoitteena ei ole korvata perinteistä pyyntiä, vaan tehdä siitä aiempaa tehokkaampaa. Kun tiedetään, missä minkkejä todella liikkuu ja milloin niitä esiintyy eniten, torjuntatoimet voidaan kohdentaa paremmin. 

Vapaaehtoiset ja ammattilaiset samalla asialla 

Suomessa loukutukseen ja kameraseurantaan osallistuvat pitkälti vapaaehtoiset metsästäjät, kun taas Ruotsissa työ perustuu ammattilaisten toteuttamiin toimenpiteisiin. Näin voidaan vertailla erilaisten toimintamallien toimivuutta käytännössä.  

Metsästäjien ja paikallisten toimijoiden rooli on hankkeessa keskeinen. BB Alien pyrkii laajemminkin vahvistamaan yhteistyötä maanomistajien, kalastus- ja metsästysseurojen, viranomaisten sekä tutkijoiden välillä. Hankkeessa halutaan löytää toimintatapoja, joilla vieraslajien torjunnasta saadaan pitkäjänteistä ja vaikuttavaa myös projektikauden jälkeen.

Ensimmäiset tulokset lupaavia 

Alustavat tulokset osoittavat, että minkin DNA:ta löytyi kaikista tutkituista jokivesistöistä. Tulosten perusteella DNA-pitoisuudet olivat suurempia Suomen puolella kuin Ruotsissa. Sama ilmiö näkyi myös pyydetyissä minkeissä: loukkuihin saatiin enemmän minkkejä Suomen puolella.  

Hanke on nyt puolivälissä ja saadut tulokset viittaavat siihen, että eDNA-menetelmä voi tarjota käyttökelpoisen työkalun minkkikannan seurannalle. Mikäli vahvistuu, että ympäristö-DNA:n määrä korreloi riistakameroilla tehtyjen minkkihavaintojen kanssa, vesinäytteistä voidaan tulevaisuudessa saada arvokasta tietoa torjunnan kohdentamisen tueksi ilman laajoja maastoinventointeja.