Tutkimus: Ravinteiden kierrätykseen vauhtia ohjauskeinoja kehittämällä
Ympäristöministeriön tiedote
Suomessa syntyy vuosittain merkittäviä määriä ravinteita sisältäviä jätteitä ja sivutuotteita. Niiden tehokkaampi hyödyntäminen vähentäisi riippuvuutta tuontilannoitteista ja vahvistaisi huoltovarmuutta ja ruokaturvaa.
Tuoreen tutkimuksen mukaan ravinteiden kierrätyksen julkista ohjausta tulee johdonmukaistaa ja kohdentaa aiempaa tehokkaammin. Tukia tulee ohjata sekä tuotannon että kysynnän lisäämiseen, ja sääntelyllä on varmistettava ravinteiden tehokas käyttö ja korkea kierrätyslannoitevalmisteiden laatu.
Ravinteiden hyödyntämistä tehostettava
Suomen alkutuotannon sekä elintarvikkeiden jalostuksen ja -kulutuksen jätteissä ja sivutuotteissa on paljon ravinteita, joita voitaisiin hyödyntää nykyistä paremmin. Kierrätettävien biomassojen vuotuinen fosforipotentiaali riittäisi kattamaan 75 prosenttia kasvintuotannon fosforilannoitustarpeesta. Myös typpilannoitustarpeesta voitaisiin kattaa noin kolmannes. Käytännössä kierrätysaste on kuitenkin alhaisempi. Lisäksi kierrätystä voidaan tehostaa ja sen lopputuotteiden laatua parantaa.
Ravinteiden kierrätyksen keskeinen haaste on ravinteiden epätasainen alueellinen jakautuminen. Ravinteiden saatavuuden ja tarpeen kohtaaminen vaatii niiden kuljetettavuuden ja kohdennettavuuden parantamista.
”Jalostaminen väkevöidyiksi kierrätyslannoitevalmisteiksi on erityisen tärkeää suurissa biokaasulaitoksissa”, toteaa johtava asiantuntija Sari Luostarinen Luonnonvarakeskuksesta.
Samalla tulee varmistaa kierrätyslannoitevalmisteiden korkea laatu. Sekä kierrätyslannoitevalmisteiden tuotanto että käyttö vaativat investointeja ja toimintamallien uudistamista. Kierrätyslannoitemarkkinoiden kehittymistä on tuettava johdonmukaisin säädöksin ja kannustimin.
”Sääntelyllä tulee huolehtia, että kierrätys on kestävää ja korvaa mineraalilannoitteita. Tukimuodoilla voidaan helpottaa tarvittavien muutosten toteuttamista”, kiteyttää johtava tutkija Helena Valve Suomen ympäristökeskuksesta.
Ohjauskeinojen jatkuvuutta ja kohdentamista parannettava
Ohjauskeinot ravinteiden kierrätyksen kehittämiseen (OHRAKE) -hankkeessa tarkasteltiin ravinteiden kierrätyksen ohjauskeinojen nykytilaa ja kehittämistarpeita. Kierrätyslannoitevalmisteiden tuotannon ja kysynnän vahvistamisen todettiin tukevan samanaikaisesti monia keskeisiä huoltovarmuus-, ympäristö- ja kestävyystavoitteita. Siksi myös eri tukien ja säädösten olisi tuettava nykyistä johdonmukaisemmin samoja tavoitteita.
Ohjausta lupien ja sääntelyn kautta on kehitettävä niin, että kierrätyslannoitevalmisteiden laatu paranee ja ravinteet päätyvät sinne, missä niitä tarvitaan. Lisäksi tarvitaan huolellisesti räätälöityjä kannustimia, kuten investointi-, TKI- ja tulosperusteisia tukia. Kierrätyslannoitevalmisteiden kysyntää voidaan vahvistaa tehokkaasti suuntaamalla Suomen CAP-ohjelman tukea niiden vastaanottamiseen. Tämä kuitenkin edellyttää rohkeita muutoksia tukivarojen kohdentamiseen. Jätevesilietteiden käsittelyn tulevaisuuden näkymää tulee kirkastaa laatimalla kansallinen jätevesilietestrategia. Kaikkien kierrätettävien materiaalien laatua on parannettava edellyttämällä hyvää syntypaikkalajittelua ja epäpuhtauksien minimointia.
OHRAKE-hankkeen toteuttivat yhteistyössä Luonnonvarakeskus ja Suomen ympäristökeskus. Hankkeen seurantaryhmässä oli jäseniä ympäristöministeriöstä ja maa- ja metsätalousministeriöstä.
Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2025 tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Valtioneuvoston tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. Lisätietoja: https://tietokayttoon.fi
