Trees4Adapt-hankkeen tavoitteena on vähentää ilmastonmuutoksen ja luontokadon riskejä puustoon perustuvilla luontopohjaisilla ratkaisuilla
Ilmastonmuutos ja luontokato ovat kaksi aikamme polttavinta haastetta. Nämä kriisit ovat tiiviisti yhteydessä toisiinsa ja muodostavat monimutkaisia riskejä, jotka uhkaavat ekosysteemejä, ihmisten hyvinvointia ja taloutta. Nykyisessä päätöksenteossa ja maankäytön suunnittelussa ei kuitenkaan usein oteta huomioon tätä yhteyttä, mikä rajoittaa sopeutumisstrategioiden tehokkuutta.
Haasteen ratkaisemiseksi on käynnistynyt Trees4Adapt-hanke – Monimutkaisten ilmastonmuutoksen ja luontokadon riskien hallinta eri järjestelmissä ja mittakaavoissa: Puihin pohjautuvien sopeutumisratkaisujen hyödyntäminen Euroopassa. Hanke on osa Horisontti Eurooppa -ohjelmaa, joka kuuluu EU:n ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevaan missioon. Lokakuussa 2025 käynnistynyt nelivuotinen Trees4Adapt-hanke kokoaa yhteen 12 kumppania eri puolilta Eurooppaa. Hanketta koordinoi Luonnonvarakeskus (Luke), ja sen budjetti on 4 miljoonaa euroa.
”Ilmastonmuutoksen hillitseminen ei auta meitä tarpeeksi nopeasti – nyt on aika sopeutua”, sanoi Prisca Haemers, ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan mission politiikkavirkailija, hankkeen aloituskokouksessa. ”Trees4Adaptin kaltaiset projektit ovat välttämättömiä Euroopan sietokyvyn parantamiseksi, ja niiden on toimittava yhdessä mission verkostojen kautta vaikutuksen maksimoimiseksi.”
Hankkeen tavoitteena on parantaa ymmärrystä ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden vähenemisen riskeistä sekä tukea päätöksentekijöitä suunnittelemaan ja toteuttamaan puita hyödyntäviä luontoon perustuvia ratkaisuja (”puupohjaisia ratkaisuja”), jotka vahvistavat sopeutumiskykyä, säilyttävät ja palauttavat luonnon monimuotoisuutta sekä ehkäisevät vääränlaista sopeutumista.
”Trees4Adapt auttaa Eurooppaa varautumaan paremmin ilmastonmuutokseen ja säilyttämään sekä palauttamaan luonnon monimuotoisuutta. Teemme tämän kehittämällä ymmärrystä puustoon perustuvista luontopohjaisista ratkaisuista. Olemme innoissamme yhteistyöstä loistavien kumppaneidemme kanssa ja siitä, että saamme koordinoida hanketta Lukessa, joka on eurooppalaisen kestävyyden tutkimuksen huippuyksikkö”, sanoo hankkeen toinen koordinaattori Michael Pashkevich, tutkija Lukesta.
Tutkimukseen perustuvat ratkaisut syntyvät paikallisten tarpeiden pohjalta
Trees4Adapt yhdistää huippututkimuksen käytännön ratkaisuihin. Hanke hyödyntää pitkäaikaisia eurooppalaisia tutkimusalustoja tutkiakseen, miten eri puulajit ja niiden yhdistelmät tuottavat monia hyötyjä, kuten mikroilmaston tasaamista ja ekosysteemien vahvistamista. Lisäksi hanke arvioi puustoon perustuvien luontopohjaisten ratkaisujen taloudellista kannattavuutta bioekonomisten ja spatiaalisten mallien avulla, luoden skenaarioita siitä, miten erilaiset päätökset voivat muokata tulevaisuuden maisemia.
Jotta työ perustuisi konkreettisiin paikallisiin olosuhteisiin, Trees4Adapt hyödyntää kolmea tutkimuskohdetta. Suomen boreaalisissa metsissä tehdään ainutlaatuisia metsädiversiteettikokeita ja tutkitaan, miten puulajien ja geneettisen monimuotoisuuden lisääminen voi parantaa istutusmetsien sopeutumiskykyä. Saksassa keskitytään agroforestry-verkostoihin ja siihen, kuinka puiden istuttaminen viljelyjärjestelmiin voi lisätä monimuotoisuutta ja tukea viljelijöitä. Portugalissa tarkastellaan Välimeren maisemia, jotka toipuvat metsäpaloista, ja selvitetään, voiko suurempi puulajiston monimuotoisuus hidastaa palojen leviämistä ja nopeuttaa toipumista.
Trees4Adapt tekee alusta alkaen tiivistä yhteistyötä paikallisten sidosryhmien ja EU-tason toimijoiden kanssa luodakseen ratkaisuja, jotka ovat käytännöllisiä ja todelliseen käyttöön sopivia.
”Ihmiset ja ekosysteemit kaikkialla Euroopassa kohtaavat jo ilmastonmuutoksen ja luontokadon vaikutuksia. Haluamme tarjota näihin haasteisiin ratkaisuja, jotka perustuvat suoraan paikallisyhteisöjen tarpeisiin ja voivat todella edistää ilmastonmuutokseen sopeutumista ja luonnon monimuotoisuuden suojelua. Uraansa aloittelevana koordinaattorina on kunnia työskennellä tämän tärkeän aiheen parissa kokeneiden eurooppalaisten tutkijoiden sekä Luken osaavan ja erittäin motivoituneen tiimin kanssa”, toteaa hankkeen toinen koordinaattori Katharina Albrich, tutkija Lukesta.
