Puun tuontimäärä ja metsäteollisuuden viennin arvo pienenivät vuonna 2022

Metsäteollisuuden ulkomaankauppaan vaikuttivat viime vuonna etenkin Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan sekä siitä koituneet talousvaikutukset. Puun tuontimäärä romahti 5,5 miljoonaan kuutiometriin ollen yli puolet pienempi kuin edellisvuonna. Metsäteollisuuden vienti Suomesta maailmalle väheni reaalisesti kahdeksan prosenttia 14,6 miljardiin euroon.

Raaka- ja sivutuotepuuta tuotiin Suomeen 5,5 miljoonaa kuutiometriä eli 56 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Ukrainan sota muutti merkittävästi Itämeren alueen puukauppaa ja ulkomaisen puun virtoja Suomeen. Venäjä on ollut aiemmin maallemme merkittävin ulkomaisen puun lähde, mutta tuonti itärajan takaa päättyi viime kevään aikana.

– Venäjän osuus on ennen sotaa ollut noin kolme neljäsosaa puun tuontimäärästä, mutta vuonna 2022 se jäi 27 prosenttiin. Viron ja Latvian osuudet nousivat reiluun viidesosaan, ja Ruotsista tuli 18 prosenttia puusta. Myös Latinalaisesta Amerikasta ja Afrikasta tuotiin puueriä, kertoo yliaktuaari Eeva Vaahtera Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Ukrainan sota nosti kuitupuun ja hakkeen tuontihintoja

Vuonna 2022 tuodusta puusta 56 prosenttia oli kuitupuuta, 28 prosenttia haketta ja kaksi prosenttia tukkipuuta. Loppu koostui sivutuotepuusta (pelletit, sahanpuru yms.) ja polttopuusta.

Puun tuontihinnat lähtivät nousuun, ja kuitupuusta maksettiin rajalla puulajista riippuen keskimäärin 64–71 euroa kuutiometriltä eli reaalisesti 19–62 prosenttia edellisvuotta enemmän (deflatointi: tukkuhintaindeksi, 1949=100).  Koivukuitupuu kallistui eniten. Hinnat jäivät kuitenkin alle vuoden 2008 huippulukemien, jotka osin johtuivat Venäjän asettamien puun vientitullimaksujen korotuksesta. Silloin kuitupuun reaalinen hinta nousi yli 80 euroon ja hakkeenkin reiluun 70 euroon kuutiometriltä.

Vuonna 2022 hakkeen reaalinen yksikköhinta nousi 40 prosenttia edellisvuodesta ja päätyi keskimäärin 67 euroon kuutiometriltä.

– Puun vienti kasvoi 45 prosenttia edellisvuodesta reiluun kahteen miljoonaan kuutiometriin vuonna 2022. Ruotsiin meni lähes kolme neljäsosaa puusta, Viroon seitsemän prosenttia ja Puolaan viisi prosenttia, Vaahtera jatkaa.

Puun viennin arvo kasvoi vuositasolla reaalisesti 23 prosenttia 154 miljoonaan euroon. Eniten vietiin mäntytukkia sekä koivu- ja mäntykuitupuuta. Mäntytukin ja -kuitupuun vientihinnat kuitenkin laskivat reaalisesti edellisestä vuodesta. Mäntytukin keskimääräinen vientihinta oli 70 euroa kuutiometriltä (-7 % edellisestä vuodesta) ja mäntykuitupuun 85 euroa (-22 %). Koivukuitupuun vientihinta sen sijaan nousi 60 euroon kuutiometriltä (+3 %).

Kartongit merkittävin vientituote

Suomen koko tavaraviennin arvosta metsäteollisuuden osuus oli 18 prosenttia.

Metsäteollisuustuotteiden vienti päätyi 14,6 miljardiin euroon vuonna 2022. Se oli korkean inflaation vuoksi reaalisesti kahdeksan prosenttia edellisvuotta vähemmän, vaikka nimelliset vientitulot kasvoivatkin. Viennin tärkein tuoteryhmä olivat kartongit, joista kertyi 27 prosenttia metsäteollisuuden vientituloista. Paperi ja massa kattoivat kumpikin noin viidenneksen, ja sahatavaran osuus oli 18 prosenttia.

Puutuoteteollisuuden vientitulot olivat 4,1 miljardia euroa, reaalisesti 12 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Sahatavaraa vietiin 8,5 miljoonaa kuutiometriä maailmalle. Vaikka määrä oli vain hieman edellisvuotta pienempi, sahatavaraviennin reaaliarvo laski 17 prosenttia 2,6 miljardiin euroon. Vanerin vientimäärä pieneni kuusi prosenttia 0,9 miljoonaan kuutiometriin, mutta vientiarvo nousi pari prosenttia.

Paperin vientihinnat nousivat, mutta vientimäärät laskivat

Massa- ja paperiteollisuuden vientitulot laskivat reaalisesti kuusi prosenttia 10,5 miljardiin euroon. Merkittävimmäksi vientituotteeksi nousi valkaistu sulfaattisellu 18 prosentin osuudella metsäteollisuuden vientiarvosta. Sen vientiarvo pysytteli 2,6 miljardissa eurossa, vaikka määrä kutistui seitsemän prosenttia. Toisena olivat kartonkiteollisuuden monikerroksiset päällystetyt pahvit ja kartongit, joita vietiin 2,3 miljardilla eurolla (tilastossa ”muu päällystetty kartonki”). Näiden osuus koko metsäteollisuuden vientiarvosta oli 16 prosenttia.

Paperin vientimäärät jatkoivat laskuaan, mutta kasvanut kysyntä nosti vientihintoja. Aikakauslehtipaperia vietiin reilu neljäsosa vähemmän, mutta arvo tippui vain kuusi prosenttia vientihinnan noustua reilun neljänneksen. Hienopaperin vientihinta nousi reaalisesti yli kolmanneksen. Reipas vientimäärän lasku, yli 40 prosenttia, laski hienopaperin vientiarvoa kuitenkin reilun viidenneksen.

Metsäteollisuuden tärkeimmät kauppakumppanit Euroopassa

Metsäteollisuuden vientituloista 60 prosenttia tuli Euroopasta ja 21 prosenttia Aasiasta. Merkittävimpiä kauppakumppaneita olivat Saksa (12 % vientituloista), Kiina (9 %) ja Yhdysvallat (8 %). Saksaan ja Yhdysvaltoihin vietiin lähinnä paperi- ja kartonkituotteita ja Kiinaan valkaistua sulfaattisellua.

Metsäteollisuustuotteita tuotiin Suomeen 1,8 miljardilla eurolla, kuusi prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Tärkeimmät tuontimaat olivat Ruotsi (osuus 19 % tuontiarvosta), Viro (15 %) ja Saksa (10 %). Sanktioiden vuoksi Venäjä putosi pois kärkikolmikosta viidennelle sijalle. Ruotsista tuotiin Suomeen muun muassa kartonki- ja massateollisuuden tuotteita. Virosta tuli eniten puutuoteteollisuuden tuotteita, kuten huonekaluja. Saksasta tuotiin paperi- ja kartonkijalosteita sekä kartonkia.