Pitkäjänteinen tutkimuksen ja käytännön välinen yhteistyö takaa maatalouden ilmastopolitiikan onnistumisen
Maatalouden ilmastotoimenpiteillä on parhaimmat mahdollisuudet onnistua silloin, kun viljelijät ja neuvontajärjestöt ovat mukana ilmastoratkaisuja tuottavassa tutkimuksessa alusta lähtien. Kuusivuotisessa OPAL-Life-hankkeessa tutkimusta tehtiin kahdenkymmenen eri puolella Suomea sijaitsevan pilottitilan kanssa yhteistyössä.
Maatalouden ilmastotoimenpiteisiin kohdistuu suuria odotuksia. Maataloussektorilla on mahdollisuus paitsi vähentää sektorin omia ilmastopäästöjä, myös sitoa hiiltä maaperään. Maatalous ei ole kuitenkaan pelkkää ilmastopolitiikkaa. Suomalainen maatalous on ruuan tuotannon ylisukupolvinen elinkeino, joka turvaa maaseutujen elinvoiman ja kaupunkien kehityksen. Maatalouden monien tehtävien yhteensovittaminen ei ole aina yksinkertaista, mutta tutkimuksen avulla työkaluja yhteensovittamiseen on löydettävissä.
– Tutkittu tieto on nyt tarpeen, sillä EU:n pöydillä on valtavasti maaperään ja maatalouden päästöjen vähentämiseen liittyviä hankkeita hiiliviljelystä energia- ja ilmastopakettiin. Päätöksenteossa on huolehdittava siitä, että kannattava maatalous ja ruokaturva on taattu kaikkialla Euroopassa, totesi europarlamentaarikko Elsi Katainen OPAL-Life-hankkeen loppuwebinaarissa 14.2.2022.
Ilmastotavoitteiden synkattava maatalouden kannattavuuden ja luonnon monimuotoisuuteen liittyvien tavoitteiden kanssa
Maaliskuussa 2022 päättyvä OPAL-Life-hanke on Suomen ensimmäinen Euroopan unionin ilmastonmuutoksen hillintään kohdistuvasta Life-rahoituksesta rahoitettu hanke, jossa maatalouden ilmastokysymyksiä on tutkittu ympäristöllisen, taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden näkökulmista.
– Ilmastopolitiikan onnistumisen kannalta on keskeistä varmistaa, etteivät ilmastotavoitteet tee tyhjäksi esimerkiksi maatalouden kannattavuuden vahvistamisen tai luonnon monimuotoisuuden edistämisen tavoitteita, toteaa Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusylijohtaja Antti Asikainen.
Maatalouden ilmastopolitiikan onnistumisen takana on myös tutkimuksen ja käytännön saumaton yhteistyö. Viljelijät eivät ole ainoastaan tutkimustulosten kokeilijoita tai neuvontajärjestöt tutkimuksen viestinviejiä viljelijöiden suuntaa, vaan yhteistyön tulee toimia molempiin suuntiin.
– Empiirinen tutkimus ja käytännön oloissa tehtävät mittaukset ovat välttämätön laskennan ja siihen perustuvan ohjauksen perusta, painottaa Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola.
OPAL-Life-hankkeessa tehty tutkimus pohjaa viljelijöiden kanssa tehtyyn yhteistyöhön. Hankkeen pilottitilojen verkosto on ollut mukana muun muassa kehittämässä ja testaamassa PeltoOptimi-palvelua. Palvelun avulla viljelijän on mahdollista tunnistaa peltolohkonsa, joille arvokkaita tuotantopanoksia kannattaa tulevaisuudessa sijoittaa.
Maataloustuotannon ja luonnon monimuotoisuuden yhtenäisvaikutuksia on tutkittu laajoilla, pilottitilojen maa-alueille sijoittuneilla linnustoinventaarioilla. Hiilen vapautumista erilaisista peltomaista ja maan rakenteen vaikutusta pellon kasvukuntoon on tutkittu peltokokeilla. Lisäksi miehittämättömien lennokkien (drone) monia käyttömahdollisuuksia on kartoitettu pellon reunassa yhdessä pilottitilallisten kanssa.
– Kun viljelijät ovat nähneet peltonsa lintuperspektiivistä kasvukauden eri vaiheissa, ovat he usein yllättyneet kasvuston vaihtelevuudesta. Selittäviksi tekijöiksi on löydetty esimerkiksi maan rakenteeseen liittyviä tekijöitä, kertoo Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen tutkija Roope Näsi.
Viljelijän työ ei ole tavallinen ammatti, vaan se on elämäntapa, johon liittyy paljon kulttuurisia sekä historiallisia siteitä. Ainoastaan viljelijä tietää tilanpitoon ja peltojen viljelyyn liittyvät haasteet. Viljelijät toteuttavat maatalouden ilmastotoimenpiteet käytännössä, joten heidän näkemyksensä ovat toiminnan keskiössä.Maatalouden ilmastotoimien sosiaalinen kestävyys ja hyväksyttävyys ovat nousseet voimakkaasti ilmastokeskustelun ytimeen viime vuosina. OPAL-Life-hankkeessa tämä työ alkoi jo vuonna 2015 ja on tuottanut suuren määrän tutkittua tietoa viljelijöiden arvoista ja asenteista ilmastopolitiikan tueksi.
– Onnistunutta ilmastopolitiikkaa ei ole mahdollista toteuttaa maataloudessa kuulematta viljelijöiden ääntä, toteaa Luken tutkija Jaana Sorvali.
Loppuwebinaari 14.2.2022
Hankkeen loppuwebinaari 14.2.2022.
Webinaarin aamupäivä on suomenkielinen ja iltapäivä englanninkielinen. - Maankäytön muutos ja optimointi ilmastonmuutoksen hillinnässä -webinaari (ohjelma) - Land use change and optimization to mitigate climate change -webinar (programme)
Maatalousmaankäytön optimointi ilmastonmuutoksen hillintäkeinona – OPAL-Life
OPAL-Life on vuoden 2015 lopulla Lukessa alkanut EU:n Life-rahoitusinstrumentin rahoittama hanke, jonka tavoitteena on maatalouden ilmastopäästöjen vähentäminen kestävän tehostamisen periaatetta noudattaen. Tämä tarkoittaa maatalouden kehittämistä suuntaan, jossa ympäristöhyödyt, tilan kannattavuus ja tuottavuus sekä sosiaaliset näkökulmat tukevat toisiaan. Luken koordinoiman hankkeen muut toteuttajat ovat Helsingin yliopisto, Maanmittauslaitos, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, Nylands Svenska Lantbrukssällskap sekä ProAgria. Hanke on tuottanut runsaasti tutkimustietoa maatalouden ilmastopolitiikan suunnittelun tueksi ja työ jatkuu lukuisissa uusissa tutkimushankkeissa.
