Metsäpeurakannan heikko vasatuotto jatkuu Kainuussa - Suomenselällä alueellisia eroja
Syksyn laskentatulokset osoittavat poikkeuksellisen heikkoa vasatuottoa Kainuussa jo toista vuotta peräkkäin. Suomenselän alueella tilanne on kaksijakoinen: pohjoisessa vasatuotto on edelleen alhainen, kun taas eteläisemmillä alueilla kanta näyttää vakaalta.
Luonnonvarakeskus (Luke) seurasi syksyllä 2025 metsäpeuralaumojen vasallisten vaadinten osuuksia Suomenselän ja Kainuun populaatioissa.
Kainuussa vasatuoton aleneminen näkyy kannan koossa
Syksyn laskennoissa havaittiin 47 laumaa, joissa oli yhteensä 211 vaadinta. Vaatimista noin 13 %:lla oli vasa mukana. Edellisenä syksynä osuus oli noin 11 %.
”Viiden edellisen vuoden (2019–2023) keskiarvo on noin 33 %, joten nykyinen taso on poikkeuksellisen alhainen”, kertoo erikoistutkija Antti Paasivaara Lukesta.
Heikko vasatuotto selittänee osaltaan talvella 2024 havaittua kannan laskua: kannan kooksi arvioitiin noin 700 yksilöä. Vielä kevättalven 2023 lentolaskentojen mukaan Kainuun kanta oli noin 900 yksilön suuruinen.
”Riski kannan pienenemiseen Kainuussa on merkittävä”, Paasivaara toteaa.
Suomenselällä alueellisia eroja
Suomenselän kannan alueella havaittiin 51 laumaa, joissa oli 272 vaadinta. Vasallisten vaadinten osuudet vaihtelivat alueittain.
Pohjois-Pohjanmaalla vasallisten vaadinten osuus on edelleen alhainen, noin 11 %. Vasatuoton heikkoa taso on jatkunut vuodesta 2023 alkaen. Sitä ennen vasaosuudet olivat kuutena aikaisempana vuonna (2017–2022) keskimäärin reilusti yli 30 %.
Suomenselän kannan eteläisemmällä lisääntymisen ydinalueella Keski-Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen alueella vasallisten vaadinten osuus oli 31 %. Se ennakoi vakaata tai kasvavaa kantaan riippuen aikuisten peurojen kuolleisuudesta.
Suomenselän kanta on arvioitu lentolaskennoilla viimeksi 2024, jolloin se oli noin 2000 yksilön suuruinen.
Metsäpeurakannan kesäisäiset lisääntymisalueet ovat pienialaisia, jolloin kannan tilaa heikentävät tekijät voivat vaikuttaa herkästi.
”Metsäpeura on normaalia suurpetojen saalista, joten suurpetokannan kasvulla voi olla yhteys viimeaikaiseen vasojen vähäisyyteen Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla”, Paasivaara kertoo.
Kainuun metsäpeurakannan vasaosuuksia on seurattu vuodesta 1996 lähtien ja Suomenselällä vuodesta 2017 lähtien. Syyslaumojen havainnointia tehtiin lokakuun aikana ja niistä määritettiin hirvaat, vaatimet ja vasat.
Syksyn laumarakennehavainnoinnissa käytettiin hyväksi pantavaatimien antamaa paikkatietoa, tietoja peurojen vuosittaisista esiintymispaikoista, sekä kaikista muista Luken saamista havainnoista. Metsähallitus tuki laskentaa omilla havainnoillaan.
