Hallikanta Itämerellä entisellään, pitkä jäätalvi vaikutti norppien laskentaolosuhteisiin

Oikaisu 20.2.2026: Ruotsin hallikannan lukuja on korjattu, sillä vuoden 2024 luvuissa on havaittu virheitä. Todellisuudessa hallikanta on ollut noin 3000 yksilöä aikaisemmin ilmoitettua pienempi. Korjaus vaikuttaa koko Itämeren alueen kokonaislukuihin. Alla olevat tekstikappaleet hallikantaa koskien on myös korjattu vastaamaan päivittynyttä tietoa. 

Vuonna 2024 Itämerellä nähtiin lentolaskennoissa noin 45 877 harmaahyljettä eli hallia. Näistä Suomen merialueella oli noin 17 500. Perämeren norppalaskentatulokseen vaikuttivat jälleen jääolosuhteet. Norppien laskentatulos oli runsaat 8 000 yksilöä. 

Itämeren hallikanta on kasvanut keskimäärin vajaa viisi prosenttia vuodessa runsaan kahdenkymmenen vuoden aikana. Suomen alueella keskimääräinen kasvu vastaavalla ajalla on ollut neljän prosentin luokkaa. 

Koko Itämeren osalta vuoden 2024 hallien laskentakanta suunnilleen samankokoinen kuin vuoden 2023 kanta. Ruotsin merialueella tavattiin halleja saman verran, mutta Suomen merialueella taas noin tuhat yksilöä vähemmän kuin vuonna 2023. Määrä on linjassa edellisten vuosien kanssa, sillä viitenä peräkkäisenä vuotena laskentatulos on Suomessa vaihdellut 17 000–18 000 tuntumassa. 

Vaihteleva osa halleista aina laskennan ulottumattomissa

Valtaosa (yli 90 prosenttia) halleista tavataan edelleen keväisin karvanvaihtoaikaisen levinneisyyden ydinalueella Suomen, Ruotsin ja Viron merialueilla. Suomen merialueen halleista noin 92 prosenttia oli laskentahetkellä lounaisessa ulkosaaristossamme.

Hallit kuvataan lentolaskennoissa ulkoluodoilta karvanvaihdon aikaan touko-kesäkuun vaihteessa, ja yksilömäärät lasketaan kuvista. Laskentakanta edustaa hallien minimimäärää, ja vaihteleva osa yksilöistä on aina laskennan tavoittamattomissa.

Yksittäisten vuosien väliset erot laskentatuloksessa eivät kerro suoraan kannan koon muutoksista. Kannankoon muutoksia on hyvä tarkastella useiden vuosien laskentatulosten trendinä. Muina vuodenaikoina hallien sijoittuminen eri merialueille voi myös poiketa merkittävästi kevään tilanteesta.

Norppalaskentojen tuloksissa suurta vaihtelua

Perämeren norppakanta on kasvanut keskimäärin vajaat viisi prosenttia vuodessa 2010-luvun alkupuoliskolle asti. Norppien laskentatulos on kuitenkin vaihdellut viimeisen kymmenen vuoden aikana voimakkaasti (10 000–15 000). Vaihtelu johtuu huhtikuussa tehtävän laskennan aikaisista jääolosuhteista. 

Kevään 2024 tulos Perämereltä oli runsaat 8 200 norppaa, edellisenä vuonna tulos oli noin 14 000 norppaa. Tämä ei kerro kannan äkillisistä muutoksista, vaan vaihtelusta laskentaolosuhteissa. Jäätalvi 2023–2024 oli suhteellisen pitkä verrattuna viime vuosien talviin. Kylmä huhtikuu piti jäätilanteen talvisena laskentajakson yli. Lisäksi kylmä pohjoisenpuoleinen virtaus ja pilvinen sää joinain laskentapäivinä ei tarjonnut suotuisia olosuhteita norppien karvanvaihtoon. Tämä todennäköisesti vaikutti siihen, että koko kannasta jäälle nousseiden norppien osuus oli laskenta-ajankohtana pienempi kuin edellisinä vuosina. 

Vuosien välinen vaihtelu on moninkertaistunut, eikä viime vuosien poikkeavia tuloksia ole voitu enää käyttää kasvutrendin arvioinnissa aiempien tulosten jatkona. Laskenta-aikasarjan jatkuessa voidaan kannankehityksen suuntaa kuitenkin arvioida näidenkin vuosien perusteella.

Norppalaskenta perustuu otantaan

Norppien laskenta perustuu otantaan. Tasavälein lennetyillä laskentalinjoilla havaitut norpat muodostavat otannan, joka monistetaan koko jääalan laskentakannaksi (jäällä laskenta-aikaan olevien norppien määrä). Kevään 2024 laskentalinjoilla katettiin noin 13,7 prosenttia jääalasta ja nähtiin noin 1 126 norppaa. Edellisen kevään otos oli noin 13,5 prosenttia jääalasta ja laskennoissa nähtiin noin 1 914 norppaa.

Suomen merialueen hallilaskennat tekee Luonnonvarakeskus (Luke). Perämeren norppalaskennoista vastaa Ruotsin luonnonhistoriallinen museo.

Perämeren norppakanta on kasvanut keskimäärin vajaat 5 prosenttia vuodessa 2010-luvun alkupuoliskolle asti. Viimeisen runsaan kymmenen vuoden aikana laskentatulos on vaihdellut voimakkaasti.