Typen hyväksikäyttötehokkuus (NUE) nurmenviljelyssä
Typen hyväksikäyttöä nurmenviljelyssä on syytä parantaa – niin huoltovarmuuden, ilmastonmuutoksen hillinnän, haitallisten ympäristövaikutusten minimoimisen kuin tilan taloudenkin kannalta. Mutta miten typen hyväksikäyttötehokkuus lasketaan ja mitkä tekijät siihen vaikuttavat?
Typen hyväksikäyttötehokkuus (NUE; nitrogen use efficiency) kertoo satoon sitoutuneen typen ja annetun typen suhteesta. Jos NUE on 1 (tai 100 %), silloin satoon on sitoutunut typpeä saman verran kuin sitä on lannoitteena annettu. Liian korkea NUE voi tarkoittaa maan köyhtymistä. Matala NUE voi kertoa typen hävikistä ja negatiivisista ympäristövaikutuksista.
Miten NUE lasketaan?
NUE voidaan laskea usealla eri tavalla. Tarkemmassa tavassa vähennetään maasta luontaisesti vapautuvan typen vaikutus. Maatilatasolla tätä tietoa ei yleensä ole, jolloin voidaan käyttää yksinkertaista kaavaa:
Satoon sitoutuneen typen määrä (Nsato) lasketaan: Nsato (kg/ha) = kuiva-ainesato (kg ka/ha) x raakavalkuaispitoisuus (g/kg ka) /6,25/1000. NUE voidaan laskea myös vähentämällä N-lannoittamattoman sadon sisältämä typpi kaavalla:
Nsato(0) on samalla peltolohkolla sijaitsevan typpilannoittamattoman nurmen Nsato.
Maasta luontaisesti vapautuva typpi ja biologinen typensidonta vaikuttavat NUE:n arvoon
Kun maassa on paljon orgaanista ainesta, siitä vapautuu luontaisesti typpeä kasvien käyttöön. Tällöin typen hyväksikäyttö voi olla näennäisesti korkea, jos maasta vapautuvaa typpeä ei huomioida laskennassa (Kuva 2). NUE:n arvoon vaikuttaa myös huomattavasti, otetaanko nurmipalkokasvien ilmasta sitoma typpi huomioon laskukaavassa vai ei. Apilapitoisten nurmien NUE on korkea, ellei typensidontaa huomioida, etenkin jos typpilannoitus on matala.
Laskutapa vaikuttaa NUE:n tulkintaan, joten yhtä tiettyä NUE:n tavoitearvoa ei voida antaa. Mineraalilannoittein lannoitetulla heinänurmella yksinkertaisella kaavalla voidaan saavuttaa NUE 0,8–1,0 sallitulla maksimilannoituksellakin (Kuva 2).
Liukoinen typpi ja kokonaistyppi
Karjanlannassa ja muissa orgaanisissa lannoitteissa osa typestä on orgaanisessa muodossa, joka ei ole suoraan kasveille käyttökelpoista. NUE lasketaan lähtökohtaisesti kokonaistypelle, mutta orgaanisia lannoitteita käytettäessä se voidaan laskea myös liukoiselle typelle vaihtamalla kaavan jakajaksi lannoitteiden sisältämä liukoisen typen määrä (Kuva 3). Tulkinnassa on ehdottomasti huomioitava, kummasta laskutavasta on kyse.
Liukoisen typen NUE on korkeampi kuin kokonaistypen NUE. Orgaanisen typen jälkivaikutuksen vuoksi NUE kannattaa laskea koko kasvukaudelle tai nurmikierrolle yksittäisen sadon sijaan.
Typpitase tulkinnan avuksi
NUE ei ota kantaa siihen, kuinka monta kiloa typpeä on jäänyt sitoutumatta kasvustoon. Tämän vuoksi myös typpitasetta (annettu N-lannoitus – N-sato) täytyy tarkastella, koska satoon sitoutumaton kilomäärä on oleellinen arvioitaessa esimerkiksi huuhtoumariskejä.
Viljelyssä tulisi pääsääntöisesti pyrkiä mahdollisimman suureen typen hyväksikäyttöön. Tavoitteena ei kuitenkaan ole, että sadon mukana poistuisi kaikki lannoitteena annettu typpi. Typpeä on sitoutuneena myös maahan jäävään biomassaan (sänki, juuristo, mikrobit).
