Vesiviljely -tilaston dokumentaatio

Tilaston yleiskuvaus

Vesiviljelytilasto sisältää tiedot ruokakalan-, elintarvikemädin ja kalanpoikastuotannon määristä ja niiden arvosta, toimivien kalanviljely-yritysten, kalanviljelylaitosten ja luonnonravintolammikkoviljelijöiden sekä tuotantotilojen määristä.

Luokitukset

Ruokakalantuotanto esitetään erikseen sisävesi ja merialueella. Tilastossa käytetään lisäksi aluejakoa, joka noudattaa elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskusten) kalatalousyksiköiden aluejakoa sekä Ahvenanmaata. Tilastossa esitetään erikseen istutuksiin ja jatkoviljelyyn käytetyt poikaset.

Kattavuus

Tilasto kattaa periaatteessa kaikki viljeltävät kala- ja rapulajit. Uusien lajien tuotanto otetaan mukaan tilastoon sitä mukaan, kun ne ilmaantuvat vastauksissa. 

Tilastolliset käsitteet ja määritelmät

Vesiviljelytuotannolla tarkoitetaan kulutukseen, jatkokasvatukseen tai istutuksiin toimitettuja Suomessa viljeltyjä kaloja ja rapuja sekä ruokamätiä. Tilastoon sisältyvät, kulutukseen menevät tuotteet ovat jatkojalostamattomia. Tilasto ei sisällä mädin tai siitä syntyvien vastakuoriutuneiden poikasten toimituksia eikä ruokarapujen tuotantoa.

Ruokakalatuotanto ilmoitetaan perkaamattomana painona. Ruokakalantuottaja ilmoittaa tuotantonsa joko perattuna tai perkaamattomana painona. Perattu kirjolohi ja siika muutetaan tuotantoarviossa perkaamattomaksi kalaksi käyttäen vastaavasti kertoimia 1,20 ja 1,10. Ruokakalatuotanto sisältää myös onkilammikoihin toimitetun kalan.

Tuotannon arvot ilmoitetaan ilman arvonlisäveroa. Ne lasketaan yhdistämällä vesiviljely-yritysten ilmoittamat tiedot ruokakalan, elintarvikemädin sekä poikastuotannon lajikohtaisesta arvosta sekä laitoskohtaisesti ilmoitetut tiedot vastaavasta tuotannon määrästä.

Tilastoinnissa käytetty aluejako noudattaa elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskusten) kalatalousyksiköiden aluejakoa.

Tilastoyksikkö

Vesiviljelytilaston tiedot perustuvat viljelijöiden Luonnonvarakeskukselle antamiin tietoihin. Tiedonkeruu kohdistetaan kaikkiin kalan- ja ravunviljely-yrityksiin. Yrityksillä voi olla useita viljelylaitoksia, joiden tuotantoa kysytään erikseen. Kalanviljelylaitoksiksi lasketaan kaikki erilliset tuotantoyksiköt, joilla kullakin on yleensä vesioikeuden myöntämä kalankasvatuslupa.

Tilaston perusjoukko

Tilaston perusjoukko on tilastointivuoden lopussa vesiviljelyrekisteriin kuuluvat yritykset.

Mittayksikkö

Ruokakalantuotanto esitetään tuhansina kilogrammoina.

Ruokakalantuotannon arvo esitetään miljoonina euroina.

Viiteajankohta

Kalenterivuosi

Viitealue

Koko maa ja ELY-keskukset (kalatalous)

Ajallinen kattavuus

Tietoja on saatavilla 1980-luvun alusta lähtien.

Jakelutiheys

Vuosittain

Perusajankohta

Kyseessä ei ole indeksitilasto.

Tilaston tuottaminen perustuu lakiin Luonnonvarakeskuksesta (561/2014), lakiin ruoka- ja luonnonvaratilastoista (562/2014) sekä EU:n asetukseen (EY 762/2008). Myös kalatalouden EU-tiedonkeruuohjelma (EU) 2017/1004, (EU) 2019/909 ja (EU) 2019/910 edellyttää tiedonkeruuta vesiviljelystä.

Lisää tietoa: Tilastolainsäädäntö

Tietosuoja on tilastotoimen perusperiaate, johon Luonnonvarakeskus on sitoutunut, ja jolla varmistetaan tiedonantajien luovuttaman tiedon luottamuksellinen käsittely.

Lisää tietoa: Tietosuoja – Tilastot

Luonnonvarakeskuksen tilastojulkistukset julkistetaan arkipäivisin kello 9.00 Luonnonvarakeskuksen verkkosivuilla. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkosivuille.

Julkistamiskalenteri

Tilastojen julkaisuajankohdat vahvistetaan syksyisin toiminnansuunnittelun yhteydessä. Seuraavan vuoden julkistamiskalenteri julkaistaan käyttäjille loppuvuodesta. Tilastojen julkistamiskalenteri sisältää tiedot tulevien julkistusten ajankohdista. Kalenterista on myös suorat linkit jo julkistettuihin tilastojulkistuksiin ja -julkaisuihin.

Pääsy julkistamiskalenteriin

Julkistamiskalenteri | Luonnonvarakeskus

Laadunvarmistus

Luonnonvarakeskus noudattaa tilastoja laatiessaan Euroopan tilastojen käytännesääntöjä (Code of Practice, CoP) ja niihin pohjautuvaa laadunvarmistuskehikkoa (Quality Assurance Framework, QAF).

Laadun arviointi

Tilastossa tarkistetaan ja editoidaan tilaston vastausaineisto vuosittain ja lisäksi tutkitaan vastauskatoa (eri taustatietojen mukaan). Tilasto perustuu Ruokaviraston rekisteritietoihin.

Käyttäjätyytyväisyys

Tilaston käyttäjiltä kerätään palautetta erityisesti tilastojen uudistamisen yhteydessä. Palautetta saadaan myös suorina yhteydenottoina. Lisäksi Luonnonvarakeskuksen tilasto-ohjelman päivityksen yhteydessä selvitimme tilastojen käyttäjien toiveita tilastojen kehittämiseksi syksyllä 2021 ja alkuvuodesta 2022. Saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoa kehitettäessä.

Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti

Tilaston luotettavuuden kannalta olisi tärkeää, että kaikki tiedonantajat vastaisivat heille lähetettyyn kyselyyn. Vuosittain ja tuotantosuunnittain vastausprosentit voivat kuitenkin vaihdella paljon. Vesiviljelytilastossa on viime vuosina kyselykierroksia ja puhelinkyselyjä lisäämällä saavutettu noin 80–98 % vastausaste.

Vastauskadosta johtuva epävarmuus on suurin niiden lajien kohdalla, joiden tuotantomäärät ovat pieniä. Tällöin tuotantoarviot ovat tilastollisesti epätarkempia, koska vain harvat laitokset kasvattavat ko. lajeja. Esimerkiksi poikastilastossa vähän viljeltävien järvilohen ja nieriän tuotantomäärät saattavat olla jonkin verran joko yli- tai aliarvioita. Mittausvirheen esiintymistä tarkkaillaan mm. vertaamalla vastauksia edellisiin vuosiin. Tarvittaessa tuloksia tarkistetaan ottamalla yhteys kyselyyn vastanneisiin.

Lajin tai tuotteen tuotantomäärää ei ilmoiteta, mikäli tietoja on ilmoittanut alle kolme yritystä, tai yhden yrityksen tuotantomäärä on huomattavan suuri muihin yrityksiin verrattuna. Koska toimialalla on suhteellisen vähän yrityksiä, esimerkiksi yksittäisten alueiden tietoja ei usein juuri tästä syystä voida ilmoittaa. Säännöllä pyritään varmistamaan tiedonantajien tietosuojan säilyminen.

Tilasto kattaa periaatteessa kaikki viljeltävät kala- ja rapulajit. Uusien lajien tuotanto otetaan mukaan tilastoon sitä mukaan, kun ne ilmaantuvat vastauksissa. Yleensä uusien lajien tuotanto keskittyy aluksi harvoille tuottajille, joten tuotantolukua ei voi useinkaan tietosuojasyistä julkaista. Tuotanto sisällytetäänkin useampia lajeja käsittäviin ryhmiin.

Kyselyn osoitetiedot perustuvat ELY-keskusten ylläpitämään ja Ruokaviraston hallinnoimaan vesiviljelyrekisteriin, johon kaikkien vesiviljelyä harjoittavien tulee kuulua ja ilmoittaa siihen toiminnassa tapahtuvat muutokset (MMM/533/2011). Vesiviljelyrekisteri on periaatteessa jatkuvasti päivittyvä. Ennen kyselyn aloittamista kuitenkin varmistetaan, että rekisterin tiedot ovat ajantasaisia ja tarvittaessa päivitetään niitä.

Oikea-aikaisuus

Vesiviljelytilasto julkaistaan vuosittain tilastointivuotta seuraavan kesäkuun loppuun mennessä. Vesiviljelytilastosta ei julkaista ennakkotietoja.

Maantieteellinen vertailukelpoisuus

Tiedot ovat vertailukelpoisia tilaston sisältämillä kansallisilla alueilla sekä kansainvälisesti EU:n tilastoviraston ja FAO:n julkaisemien kalankasvatustietojen kanssa.

Ajallinen vertailukelpoisuus

Vesiviljelytilastoa on tehty lähes nykyisessä muodossa vuodesta 1988 lähtien. Vuosina 1988–1992 tilastoitiin istukas- ja jatkoviljelypoikasten yhteen laskettu määrä. Vuodesta 1993 alkaen istutuksiin ja jatkoviljelyyn tuotetut poikaset on ilmoitettu erikseen. Vuoteen 1996 saakka lohen tuotantolukuun sisältyi myös järvilohi. Vuosien 1978–1987 tilastoissa ilmoitettiin vain istutuksiin menevä poikastuotanto ikäluokittain, joten lohien ja taimenten poikasmäärät eivät ole suoraan vertailukelpoisia myöhempiin tilastoihin. Vuonna 1996 käyttöön otettu vesiviljelyrekisteri aiheutti laitosten määrien lisääntymisen vuonna 1996.

Kirjolohen poikastuotantolukuihin on joinakin vuosina sisältynyt yritysten sisäisiä toimituksia, jolloin osa tuotannosta on saattanut tilastoitua kahteen kertaan. Vuodesta 1996 lähtien tilastokyselyssä on pyritty välttämään tätä virhettä kyselyn mittareita täsmentämällä. Ravunpoikasiin sisältyi vuosina 1998–2000 myös vastakuoriutuneet poikaset. Tämän vuoksi jatkoviljelyyn toimitettujen joki- ja täpläravun poikasten määriä kyseisiltä vuosilta ei pidä suoraan verrata muihin vuosiin. Vuodesta 2016 täplärapu on sisältynyt EU:n haitallisten vieraslajien luetteloon ja näin ollen lajin kasvatus on ollut siitä lähtien kielletty.

Yhtenäisyys yli tilastoalueiden

Vesiviljelytilaston tuotantoluvut eivät kuvaa lisäkasvua, vaan myytyä tai muuten kulutukseen toimitettua kalaa perkaamattomana painona ja kalojen poikasia ja rapuja kappaleina. Tämän vuoksi vesiviljelytilaston tuotantoa ei tule suoraan verrata vastaavan vuoden lisäkasvulukuihin. Vuoden kalantuotantoa siirretään usein vuoden lopussa mahdollisuuksien mukaan talvisäilytykseen ja myytäväksi seuraavan vuoden puolelle. Näin myynti tilastoituu vesiviljelytilastossa eri vuodelle kuin saavutettu lisäkasvu. Pitemmällä ajanjaksolla kalojen myyntituotanto ja lisäkasvut kuitenkin yleensä lähestyvät toisiaan.

Yhtenäisyys osavuosittaisten ja vuosittaisten tilastojen välillä

Ainoastaan vuositilasto, ei osavuosittaisia julkistuksia.

Lähdeaineistot

Tilaston lähdeaineistona on Ruokaviraston hallinnoima vesiviljelyrekisteri sekä Ahvenanmaan maakuntahallitukselta vuosittain toimitetut tiedot.

Tiedonkeruun tiheys

Vuosittain

Tiedonkeruumenetelmä

Vesiviljelytilasto on kokonaistutkimus, jonka perusjoukko on tilastointivuoden lopussa vesiviljelyrekisteriin kuuluvat yritykset. Luonnonvarakeskus kerää tuotantotiedot kalan- ja ravunviljelijöiltä postikyselyllä, johon on mahdollista vastata myös sähköisellä lomakkeella. Kysely tehdään vuoden alussa koskien edellisen kalenterivuoden tuotantoa. Kyselylomakkeet postitetaan kaikille kalanviljely-yritykselle, joilla voi olla yksi tai useita tuotantolaitoksia. Tiedot kerätään laitoskohtaisilla lomakkeilla. Poikkeuksena on luonnonravintolammikko-tuotanto, jota kysytään yrityskohtaisesti. Tiedonkeruussa käytetään yleensä vähintään kahta kontaktia. Lisäksi postikyselyyn vastaamattomille tehdään harkinnan mukaan puhelinhaastatteluja. Ahvenanmaan tuotantotiedot saadaan Ahvenanmaan maakuntahallitukselta.

Tilastokyselyn yhteydessä merialueen viljelijöiltä kysytään myös hylkeiden aiheuttamat vahingot. Lisäksi erillisellä lomakkeella kysytään mm. työllisyyttä sekä EU-tiedonkeruun tarvitsemia yrityksen taloudellisia tietoja.

Tiedon käsittely

Vastauskadon huomioimiseksi ruokakalayritykset ositetaan jälkikäteen. Ositeperusteena käytetään yrityksen sijaintia ja vesiviljelyrekisteristä saatua tietoa toiminnasta. Myös poikastuotannossa ositeperusteena käytetään yrityksen sijaintia ja vesiviljelyrekisterin tietoa toiminnasta. Vastauskato huomioidaan ositekohtaisia laajennuskertoimia käyttäen. Ahvenanmaan maakuntahallitukselta saadut tiedot käsitellään kokonaistietoina. Lajikohtaisissa poikasten tuotannon arvoissa ollutta puuttuvaa tietoa arvioidaan lineaarisilla regressiomalleilla.