Puutarhatilastot -tilaston dokumentaatio

Tilaston yleiskuvaus

Puutarhatilastot kuvaavat myyntituotantoa harjoittavien puutarhayritysten rakennetta ja tuotantoa avomaalla, kasvihuoneessa ja sieniviljelmillä. Tilasto sisältää tietoja puutarhayritysten lukumääristä, viljelyaloista, kasvihuoneista ja niiden käytöstä sekä satotietoja kasvilajeittain. Noin joka kolmas vuosi kysytään kasvien huoneyritysten energiankulutuksesta. Tiedot perustuvat kerran vuodessa tehtävään tilastokyselyyn.

Tilastokyselyn lomake
Puutarhatilastokysely

Luokitukset

Tiedot esitetään koko maan tasolla ja elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksittain. Tietoja on saatavissa myös muilla alueluokituksilla (kunnittain ja lääneittäin). Alueelliset luokitukset perustuvat puutarhayrityksen talouskeskuksen sijaintikunnan perusteella määräytyviin alueisiin. Aluejako vastaa tilastointivuoden tilannetta 1.1. ja alueluokitusten muutoksia ei päivitetä taaksepäin. 
Alueluokitukset ja muutokset Luokitukset | Tilastokeskus (stat.fi)

Kattavuus

Maatalous- ja puutarhayritysrekisterin kattavuus ja pinta-alatietojen luotettavuus on hyvä.

Tilastolliset käsitteet ja määritelmät

Puutarhayrityksellä tarkoitetaan maatila- tai puutarhayritystä tai muuta yksikköä, joka viljelee puutarhakasveja myyntiä varten ja jonka taloudellinen koko (puutarhatuotannosta) on vähintään 2 000 e. Myyntituotannoksi katsotaan myös omalle tilalle jatkojalostukseen menevä tuotanto.

Puutarhatuotantoon luetaan vihannesten, hedelmien, marjojen, koristekasvien ja taimien tuotanto avomaalla ja kasvihuoneessa sekä sienten viljely.

Avomaanviljelyksi luetaan viljely lavoissa, maanpinnalle levitettyjen katteiden alla ja tunneleissa. Tunneliviljely voi tapahtua joka matalissa tai korkeissa tunneleissa.

Kasvihuoneet voivat olla lämmittämättömiä tai lämmitettyjä.

Sato sisältää kauppakelpoisen sadon. Myös itsepoimintana myyty sato sisältyy satomäärään. Varastoidusta sadosta ei ole vähennetty varastointihävikkiä.

Vihanneksiin luetaan ihmisravinnoksi käytettävät

- lehti- ja versovihannekset (esim. salaatit, pinaatit, yrtit)

- juuri- ja mukulakasvit (esim. porkkana, lanttu, mukulaselleri) lukuun ottamatta perunaa

- sipulikasvit (esim. ruokasipuli, purjo)

- palkovihannekset (esim. tarhaherne, pensaspapu)

- vihanneshedelmät (esim. tomaatti, avomaan- ja kasvihuonekurkku) lukuun ottamatta siemenmausteita

Kokonaistuotanto oli 1990–2018 tuorekauppatuotannon ja teollisuuden sopimustuotannon summa

Vuosina 1984–1992 tuntemattomat on pääsääntöisesti yhdistetty "muut yhteensä" -lukuihin. Vuodesta 1993 lähtien tuntemattomat ovat mukana vain "yhteensä"-tiedoissa.

Viljelyala ja kasvihuoneala

Pehmeällä keräsalaatilla, rapeakeräsalaatilla, kiinankaalilla, tillillä, persiljalla ja kohdassa "muut yhteensä" viljelyala on lajin eri istutuskertojen yhteenlaskettu pinta-ala. Muilla kasveilla viljelyala on sama kuin viljelyyn käytetty kasvihuoneala, vaikka kasvusto olisi uusittu kesken kasvukauden.

Amppelikasviksi katsotaan kaikki kyseisen kasvilajin riippamuodot ja useamman lajin yhdistelmät, jotka on myyty halkaisijaltaan vähintään 15 cm ruukuissa.

Tilastoyksikkö

Tilasto kuvaa maatalous- ja puutarhayritysrekisteriin kuuluvien puutarhayritysten puutarhatuotantoa.

Tilaston perusjoukko

Tilasto kattaa kaikki maatalous- ja puutarhayritysrekisteriin kuuluvat puutarhayritykset, joiden taloudellinen koko puutarhatuotannosta on vähintään 2 000 euroa. Tiedot kysytään totaalitutkimuksena niiltä tiloilta, joiden taloudellinen koko (SO) puutarhatuotannosta on vähintään 10 000 euroa. Pienenpien tilojen (SO 2000-9 999 euroa) satomäärät estimoidaan keskisatojen mukaan.

Mittayksikkö

Puutarhayritysten pinta-ala esitetään hehtaareissa.

Avomaatuotannon jakautuminen esitetään hehtaareissa.

Kasvihuonetuotannon jakautuminen esitetään tuhansissa neliömetreissä.

Satotiedot esitetään 1 000 kg tai 1 000 kpl muodossa.

Viiteajankohta

Kalenterivuosi

Jakelutiheys

Tilasto laaditaan kerran vuodessa, energiankäyttö noin joka kolmas vuosi.

Tilaston tuottaminen perustuu lakiin Luonnonvarakeskuksesta (561/2014), lakiin ruoka- ja luonnonvaratilastoista (562/2014) sekä tilastolakiin (280/2004).

Lisäksi tilastointiin velvoittaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus kasvinviljelytilastoista (543/2009).

Tietoja toimitetaan EU:n tilastovirasto Eurostatille lopullisena maaliskuussa ja ennakollisena toukokuussa ja lokakuussa. Eurostat julkaisee kaikkien jäsenmaiden tiedot omassa verkkopalvelussaan.

Lisää tietoa: Tilastolainsäädäntö

Tietosuojaperiaatteet

Tietosuoja on tilastotoimen perusperiaate, johon Luonnonvarakeskus on sitoutunut, ja jolla varmistetaan tiedonantajien luovuttaman tiedon luottamuksellinen käsittely. Yksikkötason tiedot ovat salassa pidettäviä, eikä niitä luovuteta koskaan hallinnolliseen päätöksentekoon, tutkintaan, valvontaan, oikeudenkäyntiin tai vastaavaan tarkoitukseen.

Tietosuoja ja –turva tietoja käsiteltäessä

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan ehdottomasti tilastolain (280/2004), henkilötietolain (532/1999) ja lain viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) sekä EU:n tietosuoja-asetuksen (2016/679) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan tahallisesta rikkomisesta seuraa rangaistus.

Lisää tietoa: Tietosuoja – Tilastot

Luonnonvarakeskuksen tilastojulkistukset julkistetaan arkipäivisin kello 9.00 Luonnonvarakeskuksen verkkosivuilla. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkosivuille.

Julkistamiskalenteri

Tilastojen julkaisuajankohdat vahvistetaan syksyisin toiminnansuunnittelun yhteydessä. Seuraavan vuoden julkistamiskalenteri julkaistaan käyttäjille loppuvuodesta. Tilastojen julkistamiskalenteri sisältää tiedot tulevien julkistusten ajankohdista. Kalenterista on myös suorat linkit jo julkistettuihin tilastojulkistuksiin ja -julkaisuihin. 

Pääsy julkistamiskalenteriin

Julkistamiskalenteri | Luonnonvarakeskus

Laadunvarmistus

Luonnonvarakeskus noudattaa tilastoja laatiessaan Euroopan tilastojen käytännesääntöjä (Code of Practice, CoP) ja niihin pohjautuvaa laadunvarmistuskehikkoa (Quality Assurance Framework, QAF). Käytännesäännöt koskevat tilastoviranomaisten riippumattomuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedonlaatua. Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Periaatteet ovat myös yhteensopivat Euroopan laatupalkintoperiaatteiden (EFQM) kanssa

Tilaston tiedonkeruusovelluksen tarkisteet estävät suurelta osin tahottomat virheet. Tiedonkeruun jälkeen tarkistetaan ja editoidaan tilaston vastausaineisto.

Laadun arviointi

Tilastossa tarkistetaan ja editoidaan tilaston vastausaineisto keskittyen erityisesti suurten yritysten tiedon laatuun.

Käyttäjien tarpeet

Tilaston tietoja käyttävät muun muassa hallinto, tutkimus, maa- ja elintarvikealan yritykset, tuottajajärjestöt ja neuvonta. Kansainvälisesti tietoja käyttävät mm. EU:n tilastovirasto Eurostat ja FAO.
Tilastosta ollaan säännöllisesti yhteydessä tietojen käyttäjiin. Saadun palautteen perusteella tiedot enimmäkseen vastaavat käyttäjien tietotarpeita.

Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti

Maatalous- ja puutarhayritysrekisterin kattavuus ja pinta-alatietojen luotettavuus on hyvä ja vastaamisprosentti on noin 94. Laadun varmistamiseksi tietoja tarkistetaan kaikissa työvaiheissa. Vuodesta 1999 lähtien puuttuvat satotiedot on korvattu käyttämällä mahdollisimman samankaltaisen tilan satotietoja samalta sijaintialueelta.

Vuosina 1984–1998 puuttuvat satomäärät korvattiin maaseutukeskusten keskisadoilla. Tarkistusten ja täydennysten jälkeen lopullisia tietoja voi pitää varsin luotettavina.

Oikea-aikaisuus

Ilmestyvät julkistuskalenterin mukaan, noin 2–3 kuukautta tiedonkeruun päättymisen jälkeen.

Ajallinen vertailukelpoisuus

Tilaston tietosisältö on pysynyt pääpiirteiltään ennallaan perustamisvuodesta 1984 lähtien. Jos sisällön muutokset ovat vaikuttaneet aikasarjojen vertailtavuuteen, siitä on maininta kyseisen tilastotaulukon kohdalla. Tilaston aluejaot ovat muuttuneet vuosien saatossa, mikä saattaa vaikeuttaa alueittaista vertailua.

Luokitukset | Tilastokeskus (stat.fi)

Yhtenäisyys yli tilastoalueiden

Tiedot ovat vertailukelpoisia muihin maatalous- ja puutarhayritysrekisteriin pohjautuvien tilastojen tietoihin. 

Lähdeaineistot

Tilaston lähteenä käytetään maatalous- ja puutarhayritysrekisteriä, johon kootaan vuosittain tiedot Suomessa maatalous- tai puutarhatuotantoa harjoittavista tiloista, joiden taloudellinen koko on vähintään 2 000 euroa. Suurin osa rekisterin tietosisällöstä perustuu maaseutuelinkeinohallinnon viranomaistoimintojen (IACS) yhteydessä viljelijöiltä kerättyihin tietoihin. Tietoja täydennetään tarvittaessa Ruokaviraston muiden rekisterien tiedoilla.

Tiedonkeruun tiheys

Vuosittain

Tiedonkeruumenetelmä

Puutarhatutkimus toteutetaan kokonaistutkimuksena. Tiedot kerätään tiloilta verkkopalvelussa ja puhelinhaastatteluna tiloista, joiden puutarhatuotannon taloudellinen koko on vähintään 10 000 euroa. Tiloille ei lähetetä paperista kyselylomaketta vaan verkkopalvelussa olevan tilastotiedonkeruulomake esitäytetään soveltuvilta osin IACS-järjestelmästä saaduilla pinta-aloilla. Muistutusviestejä lähetetään sekä sähköpostitse että tekstiviesteinä.

Verkkopalveluun kirjaudutaan ensisijaisen viljelijän tunnisteilla (henkilötunnistautuminen). Ensisijainen viljelijä voi myös valuttaa toisen henkilön vastaan puolestaan. Käytössä on Suomi.fi-kirjautuminen ja valtuutus.

Aineiston/datan validointi

Mikäli tietojen käsittelyvaiheessa havaitaan esimerkiksi poikkeavan suuri havainto, tarkistetaan havainnon oikeellisuus. Myös suurimipien yritysten puuttuvia tietoja voidaan varsinaisen tiedonkeruun päätyttyä tarkistaa soittamalla.

Tiedon käsittely

Virheelliset tiedot korjataan pääsääntöisesti käsin tallennussovelluksen avulla ja massakorjaamiset voidaan tehdä koneellisesti. Korjaamisen tarve on vähäistä, koska tiedonkeruusovellusta estää virheellisen tiedon lähettämisen.

Jos joltain viljelijältä ei saada tietoja, puuttuva tieto imputoidaan.