Puutarhatilastojen laatuseloste

Tuottaja: Luonnonvarakeskus 1.1.2015 lähtien. Aikaisemmin tilaston tuotannosta on vastannut Tike.

Tilaston laadintaperuste: Tilaston tuottaminen perustuu lakiin Luonnonvarakeskuksesta (561/2014), lakiin ruoka- ja luonnonvaratilastoista (562/2014) sekä tilastolakiin (280/2004). Lisäksi tilastointiin velvoittaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus kasvinviljelytilastoista (543/2009).

Tilaston rahoituspohja: Tilaston tuottaminen rahoitetaan vuosittain Luonnonvarakeskuksen varoista.

1. Tilastotietojen relevanssi

1.1. Tietosisältö ja käyttötarkoitus

Puutarhatilastot kuvaavat myyntituotantoa harjoittavien puutarhayritysten rakennetta ja tuotantoa avomaalla, kasvihuoneessa ja sieniviljelmillä. Tilasto sisältää tietoja puutarhayritysten lukumääristä, viljelyaloista, kasvihuoneista ja niiden käytöstä sekä satotietoja kasvilajeittain. Tilastotiedot ovat julkisia ja kaikkien puutarha-alasta kiinnostuneiden käytössä. Eniten tietoja käyttävät hallinto, neuvonta ja puutarha-alan järjestöt. Tietoja käytetään mm. päätöksenteonpohjana, puutarha-alaa koskevien toimenpiteiden seurantaan, neuvontaan, erilaisiin tutkimuksiin ja hankkeisiin, opetustarkoituksiin ja puutarha-alasta tiedottamiseen.

1.2. Käsitteet ja luokitukset

Puutarhayrityksellä tarkoitetaan maatila- tai puutarhayritystä tai muuta yksikköä, joka viljelee puutarhakasveja myyntiä varten ja jonka taloudellinen koko (puutarhatuotannosta) on vähintään 2000 e. Myyntituotannoksi katsotaan myös omalle tilalle jatkojalostukseen menevä tuotanto.

Puutarhatuotantoon luetaan vihannesten, hedelmien, marjojen, koristekasvien ja taimien tuotanto avomaalla ja kasvihuoneessa sekä sienten viljely.

Avomaanviljelyksi luetaan viljely lavoissa, maanpinnalle levitettyjen katteiden alla ja tunneleissa, joihin ihminen ei mahdu suorittamaan viljelytoimenpiteitä.

Kasvihuoneiksi katsotaan lämmittämättömät huoneet, joissa ihminen mahtuu suorittamaan viljelytoimenpiteitä.

Sato sisältää kauppakelpoisen sadon. Myös itsepoimintana myyty sato sisältyy satomäärään. Varastoidusta sadosta ei ole vähennetty varastointihävikkiä.

Vihanneksiin luetaan ihmisravinnoksi käytettävät

- lehti- ja versovihannekset (esim. keräsalaatit, pinaatti)

- juuri- ja mukulakasvit (esim. porkkana, lanttu) lukuun ottamatta perunaa

- sipulikasvit (esim. ruokasipuli, purjo)

- palkovihannekset (esim. tarhaherne, pensaspapu)

- vihanneshedelmät (esim. tomaatti, avomaan- ja kasvihuonekurkku) lukuun ottamatta siemenmausteita

Kokonaistuotanto on tuorekauppatuotannon ja teollisuuden sopimustuotannon summa.

Vuosina 1984-1992 tuntemattomat on pääsääntöisesti yhdistetty "muut yhteensä" -lukuihin. Vuodesta 1993 lähtien tuntemattomat ovat mukana vain "yhteensä"-tiedoissa.

Viljelyala ja kasvihuoneala

Pehmeällä keräsalaatilla, rapeakeräsalaatilla, kiinankaalilla, tillillä, persiljalla ja kohdassa "muut yhteensä" viljelyala on lajin eri istutuskertojen yhteenlaskettu pinta-ala. Muilla kasveilla viljelyala on sama kuin viljelyyn käytetty kasvihuoneala, vaikka kasvusto olisi uusittu kesken kasvukauden.

Amppelikasviksi katsotaan kaikki kyseisen kasvilajin riippamuodot ja useamman lajin yhdistelmät, jotka on myyty halkaisijaltaan vähintään 15 cm ruukuissa.

Tiedot esitetään koko maan tasolla ja elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksittain. Tietoja on saatavissa myös muilla alueluokituksilla (kunnittain ja lääneittäin). Alueelliset luokitukset perustuvat puutarhayrityksen talouskeskuksen sijaintikunnan perusteella määräytyviin alueisiin. Aluejako vastaa 1.1. tilannetta.

1.3. Tutkimuskohde ja tiedonantajat

Tilasto kuvaa maatalous- ja puutarhayritysrekisteriin kuuluvien puutarhayritysten  puutarhatuotantoa. Tiedot kysytään totaalitutkimuksena.

1.4. Käyttäjien näkökulmien huomiointi

Tilaston käyttäjiltä kerätään aktiivisesti palautetta tilastouudistuksia käsittelevien seminaarien ja kokousten, kirjallisten kommentointipyyntöjen sekä vuosittaisen asiakastyytyväisyyskyselyn yhteydessä. Palautetta saadaan myös suorina yhteydenottoina. Saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoa kehitettäessä

2. Tietojen tarkkuus ja luotettavuus

Satotilastossa on otettu huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston kasvinviljelytilastoasetuksen (543/2009) asettamat tarkkuusvaatimukset.

2.1. Tutkimusmenetelmä

Puutarhatutkimus toteutetaan kokonaistutkimuksena. Tiedot kerätään tiloilta verkkopalvelussa ja puhelinhaastatteluna. Lähetettävät lomakkeet esitäytetään soveltuvilta osin IACS-järjestelmästä saaduilla pinta-aloilla. Kun lomakkeista on palautunut noin 50 %, vastaamattomille lähetetään uusintatiedustelu.

2.2. Tilaston luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä

Maatalous- ja puutarhayritysrekisterin kattavuus ja pinta-alatietojen luotettavuus on hyvä ja vastaamisprosentti on noin 94. Laadun varmistamiseksi tietoja tarkistetaan kaikissa työvaiheissa. Vuodesta 1999 lähtien puuttuvat satotiedot on korvattu käyttämällä mahdollisimman samankaltaisen tilan satotietoja samalta sijaintialueelta.

Vuosina 1984-1998 puuttuvat satomäärät korvattiin maaseutukeskusten keskisadoilla. Tarkistusten ja täydennysten jälkeen lopullisia tietoja voi pitää varsin luotettavina.

2.3. Virheiden oikaisumenettelyt

Tilastossa havaitut virheet korjataan mahdollisimman nopeasti Suomen virallisen tilaston neuvottelukunnan suositusten mukaisesti. Korjatut tiedot julkistetaan tilaston kotisivulla.

3. Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Puutarhatilastot valmistuvat maaliskuussa. Tietojen julkistamisajankohdat ilmoitetaan tilastojen julkistamiskalenterissa verkkosivuilla osoitteessa: stat.luke.fi/julkistamiskalenteri

4. Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus

Tilaston tietosisältö on pysynyt pääpiirteiltään ennallaan perustamisvuodesta 1984 lähtien. Jos sisällön muutokset ovat vaikuttaneet aikasarjojen vertailtavuuteen, siitä on maininta kyseisen tilastotaulukon kohdalla. Myös aluejaot ovat muuttuneet vuosien saatossa, mikä saattaa vaikeuttaa alueittaista vertailua.

5. Tietojen saatavuus ja selkeys

Tilasto julkistetaan verkkopalvelussa osoitteessa: stat.luke.fi
Tilaston kuvaus on saatavissa tilaston kotisivulta.