Puun energiakäyttö 2019

Lämpö- ja voimalaitoksissa käytettiin vuonna 2019 kiinteitä puupolttoaineita kaikkiaan 20,5 miljoonaa kiintokuutiometriä, mikä vastasi energiasisällöltään 39,5 terawattituntia. Käyttö kasvoi edellisvuodesta 2 prosenttia ja oli suurin tähän mennessä tilastoitu.

Metsäteollisuuden tuottaman sivutuote- ja jätepuun energiakäyttö lisääntyi vuotta aiemmasta kahdella prosentilla 11,7 miljoonaan kuutiometriin. Kuorta paloi 7,9 miljoonaa kuutiometriä (+3 % edellisvuodesta), erilaisia puruja 2,5 miljoonaa (–4 %), teollisuuden puutähdehaketta 1,2 miljoonaa (+9 %) ja muuta sivutuotepuuta 0,2 miljoonaa kuutiometriä (–22 %). Puupellettejä ja -brikettejä poltettiin 0,2 miljoonaa (+4 %) ja kierrätyspuuta 1,1 miljoonaa kuutiometriä (+13 %).

Metsähakkeen lämpö- ja voimalaitoskäyttö kasvoi vuodesta 2018 2 prosenttia 7,6 miljoonaan kuutiometriin. Pääosa metsähakkeesta, 3,9 miljoonaa kuutiometriä, valmistettiin pienpuusta eli karsitusta tai karsimattomasta rangasta. Hakkuutähteiden käyttö lisääntyi vuodentakaisesta seitsemällä prosentilla 2,9 miljoonaan kuutiometriin, mikä oli suurin määrä tähän mennessä. Järeää lahovikaista ja pystykuivaa runkopuuta poltettiin 0,4 miljoonaa ja kantoja 0,3 miljoonaa kuutiometriä.

Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa metsähaketta kului 4,7 miljoonaa kuutiometriä eli lähes saman verran kuin vuotta aiemmin. Pelkässä lämmöntuotannossa kulutus lisääntyi 6 prosentilla 2,9 miljoonaan kuutiometriin. Yhdessä pientaloissa poltetun metsähakkeen kanssa (0,6 milj. m³) metsähakkeen kokonaiskäyttö päätyi 8,2 miljoonaan kuutiometriin.

Lämpö- ja voimalaitosten kiinteiden puupolttoaineiden kulutus oli suurinta Keski-Suomen maakunnan alueella, jossa niitä kului 2,0 miljoonaa kuutiometriä. Metsäteollisuuden sivutuotteita poltettiin eniten Etelä-Karjalassa (1,8 milj. m³) ja metsähaketta Varsinais-Suomessa (1,0 milj. m³).

Vuoden 2019 tilastotietoja on päivitetty 2.11.2020