Vuonna 2020 puuntuotannon sijoitustuotto oli 2,6 prosenttia. Edelliseen vuoteen verrattuna tuotto nousi 3,3 prosenttiyksikköä, mutta oli 2,7 prosenttiyksikköä alempi kuin edeltäneen viiden vuoden keskiarvo.
Puuston nettokasvun arvon osuus tuotosta oli 1,7 prosenttiyksikköä (0,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin edeltäneellä viisivuotiskaudella keskimäärin). Puunmyyntitulojen vaikutus tuottoon oli +3,4 ja puuntuoton tukien +0,1 prosenttiyksikköä. Pystykauppahintojen aleneminen laski tuottoa -1,9 prosenttiyksikköä ja puuntuotannon kokonaiskustannukset -0,6 prosenttiyksikköä.
Maakunnittain korkein tuotto oli Keski-Pohjanmaalla (4,7 %) ja alin Lapissa (-2,1 %).
Pystykauppahintojen laskun vaikutus puuntuotannon reaaliseen sijoitustuottoon oli negatiivinen lähes kaikissa maakunnissa. Hintojen vaikutus oli positiivinen vain Satakunnassa (+0,6 prosenttiyksikköä) ja eniten negatiivinen Lapissa (-5,8 prosenttiyksikköä). Nettokasvun vaikutus tuottoon oli negatiivinen kahdessa maakunnassa, eli niissä hakatun puun arvo oli korkeampi kuin tilalle kasvaneen puuston arvo.
Vuosien 2017–2020 puustolaskelmissa käytettiin Valtakunnan metsien 13. inventoinnin tuloksia (VMI13), jotka perustuvat vuosien 2015–2019 mittauksiin.
Tuottolaskelmassa tulot, menot ja nettokasvun arvo suhteutetaan pystypuuston puutavaratilavuuksien ja puutavaralajien pystykauppahintojen perusteella laskettuun edellisen vuoden kantoraha-arvoon, joka oli vuonna 2019 noin 51 miljardia euroa. Vuonna 2020 kantoraha-arvo oli yhtä suuri.
Nimellisarvot on muunnettu reaalisiksi elinkustannusindeksillä.
Vuodet 2018–2020 ovat ennakkotietoja.
Vuodesta 2017 alkaen puustolaskentaa on muutettu niin, että vuosittain julkaistavien VMI-tietojen puustotietoja käytetään viisivuotisen mittausjakson keskimmäisen vuoden tietoina. Puuston kasvu perustuu VMI-tietojen perusteella laskettuihin puutavaralajeittaisiin kasvuihin.