Kalan tuottajahinta -tilaston dokumentaatio

Tilaston yleiskuvaus

Kalan tuottajahinta -tilasto sisältää tietoa kalan ensiostajien, lähinnä kalatukkujen kalastajille maksamista kalan hinnoista. Hintatiedot koskevat Suomen merialueen satamiin purettuja kalaeriä. Tilasto laaditaan kalenterivuosittain. Lisäksi kiintiöityjen kalalajien tuottajahinnat julkaistaan neljännesvuosittain.

Luokitukset

Tilastossa esitetään tuottajahintatietoja alueittain, lajeittain, käsittelytavoittain ja kokoluokittain. 

Tilastossa käytetty aluejako noudattaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskus) kalatalous aluejakoa lisättynä Ahvenanmaalla, kuitenkin niin, että Lapin ja Kainuun samoin kuin Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen ELY-keskusten alueet esitetään yhdessä. Muikusta esitetään myös sisävesialueella maksettu hinta vuoteen 2018 asti.

Käsittelyasteittain tuottajahintoja esitetään perkaamattomalle ja peratulle kalalle. Silakalle esitetään lisäksi tuottajahinnat ihmisravinnoksi ja teollisuuskäyttöön tarkoitetulle kalalle.

Kalojen kokoluokitus noudattaa EU Neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2406/96 esitettyä luokitusta tai perustuu kalakaupan vakiintuneeseen käytäntöön. Silakan kokoluokitus on muutettu vastaamaan EU Neuvoston asetusta (EY) N:o 2406/96 vuonna 2021:

Silakka 3        9–11 kpl/kg

Silakka 4b     12–27 kpl/kg (59ᵒ30′ eteläpuolelta)

Silakka 4c      12–17 kpl/kg (59ᵒ30′ pohjoispuolelta)

Silakka 5        18–32 kpl/kg (59ᵒ30′ pohjoispuolelta)

Silakka 6        33–44 kpl/kg (59ᵒ30′ pohjoispuolelta)

Silakka 7a      28–44 kpl/kg (Viron tai Latvian vesiltä)

Silakka 7b     45–70 kpl/kg (Viron tai Latvian vesiltä)

Vuoteen 2021 asti käytössä ollut silakan kokoluokitus perustui asetukseen tuoreen kalan käsittelystä ennen kulutukseen tai jalostettavaksi toimittamista 25.5.1984/410 (kumottu 1.1.2016). Vuoteen 2021 asti käytössä ollut kokoluokitus on seuraava:

Silakka 000    8–11 kpl/kg

Silakka 00      12–17 kpl/kg

Silakka 0        18–24 kpl/kg

Silakka I         25–32 kpl/kg

Silakka II        33–44 kpl/kg

Silakka III       45–60 kpl/kg

Muiden lajien osalta kokoluokkakohtaiset hinnat esitetään siialle ja ahvenelle. Lohen osalta kokoluokkakohtaiset hinnat esitetään vuoteen 2020 asti.

Kattavuus

Tilasto käsittää kalan ensiostajien merialueen kaupallisille kalastajille maksamat kalan tuottajahinnat. Tilasto kattaa myös kasvatetun kirjolohen ja siian tuottajahinnat. Tilasto ei sisällä kalan suoramyyntiä suoraan kalastajalta kuluttajalle.

Tilastolliset käsitteet ja määritelmät

Kalan tuottajahinnalla tarkoitetaan kalan ensiostajien merialueen kaupallisille kalastajille kalasta maksettavaa hintaa. Kalan tuottajahinnat esitetään tilastossa nimellishintoina ilman arvonlisäveroa.

Kalan ensiostaja on yritys, joka ostaa kalaa suoraan merialueen kalastajalta. Kalaa ostavan yrityksen on rekisteröidyttävä kalan ensiostajaksi ELY-keskukseen. 

Kiintiöityjä kalalajeja ovat Suomessa silakka, kilohaili, lohi, turska ja punakampela. Turska ja punakampela eivät ole mukana kalan tuottajahintatilastossa vähäisten ostomäärien vuoksi.

Tilastossa silakasta käytettävät nimitykset on soveltaen yhdenmukaistettu eurooppalaisen käytännön mukaisiksi. Elintarvikesilakka käsittää sekä kotimaan markkinoille että vientiin ihmisravinnoksi menevän silakan ja teollisuussilakka muun kuin ihmisravinnoksi menevän silakan. Suomessa teollisuussilakka menee kalankasvatukseen ja turkiseläinten rehuksi.

Tilastoyksikkö

Tilaston perusyksikkö on Suomen merialueen satamaan purettu kalaerä. Vuoteen 2022 toteutetussa yritystiedonkeruussa tilastoyksikkö on Suomen merialueen satamiin purettua kalaa ostava yritys. 

Kasvatetun kirjolohen ja siian hinnat ovat Suomen Kalankasvattajaliitto ry:n keräämiä ja ne perustuvat kalanviljelijöiden ilmoituksiin.

Tilaston perusjoukko

Tilaston perusjoukkoon kuuluvat kaikki Suomen merialueen satamiin puretut kalaerät.

Mittayksikkö

Kalan tuottajahinnat esitetään euroina kiloa kohti.

Viiteajankohta

Vuosi, vuosineljännes

Viitealue

Tilastossa käytetty aluejako noudattaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskus) kalatalous aluejakoa lisättynä Ahvenanmaalla, kuitenkin niin, että Lapin ja Kainuun samoin kuin Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen ELY-keskusten alueet esitetään yhdessä.

Ajallinen kattavuus

Tietoja saatavilla tietokannassa vuodesta 1980

Jakelutiheys

Tilasto julkaistaan kerran vuodessa. Lisäksi kiintiöityjen kalalajien tuottajahinnat julkaistaan neljännesvuosittain

Perusajankohta

Tilastossa tuottajahinnat esitetään nimellishintoina

Tilaston tuottaminen perustuu lakiin Luonnonvarakeskuksesta (561/2014), lakiin ruoka- ja luonnonvaratilastoista (562/2014) sekä tilastolakiin (280/2004). Lisäksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus jäsenmaissa tapahtuvan kalatuotteiden maihinnousua koskevien tilastotietojen toimittamisesta (EY No 1921/2006) sekä kalatalouden EU-tiedonkeruuohjelma (EU 2017/1004) edellyttävät tiedonkeruuta kalastajahinnoista.

Lisää tietoa: Tilastolainsäädäntö

Tietosuoja on tilastotoimen perusperiaate, johon Luonnonvarakeskus on sitoutunut, ja jolla varmistetaan tiedonantajien luovuttaman tiedon luottamuksellinen käsittely.

Lisää tietoa: Tietosuoja – Tilastot

Luonnonvarakeskuksen tilastojulkistukset julkistetaan arkipäivisin kello 9.00 Luonnonvarakeskuksen verkkosivuilla. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkosivuille.

Julkistamiskalenteri

Tilastojen julkaisuajankohdat vahvistetaan syksyisin toiminnansuunnittelun yhteydessä. Seuraavan vuoden julkistamiskalenteri julkaistaan käyttäjille loppuvuodesta. Tilastojen julkistamiskalenteri sisältää tiedot tulevien julkistusten ajankohdista. Julkistamisajankohdat julkaistaan julkistamiskalenterissa aluksi viikon tarkkuudella ja päivän tarkkuudelle kaksi kuukautta ennen tilaston julkistamisajankohtaa. Kalenterista on myös suorat linkit jo julkistettuihin tilastojulkistuksiin ja -julkaisuihin.

Pääsy julkistamiskalenteriin

Julkistamiskalenteri | Luonnonvarakeskus

Laadunvarmistus

Luonnonvarakeskus noudattaa tilastoja laatiessaan Euroopan tilastojen käytännesääntöjä (Code of Practice, CoP) ja niihin pohjautuvaa laadunvarmistuskehikkoa (Quality Assurance Framework, QAF). Käytännesäännöt koskevat tilastoviranomaisten riippumattomuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedonlaatua. Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Periaatteet ovat myös yhteensopivat Euroopan laatupalkintoperiaatteiden (EFQM) kanssa. 

Laadun arviointi

Tilaston laatu on hyvä. 

Käyttäjätyytyväisyys

Tilaston käyttäjiltä kerätään palautetta erityisesti tilastojen uudistamisen yhteydessä. Palautetta saadaan myös suorina yhteydenottoina. Lisäksi Luonnonvarakeskuksen tilasto-ohjelman päivityksen yhteydessä selvitimme tilastojen käyttäjien toiveita tilastojen kehittämiseksi syksyllä 2021 ja alkuvuodesta 2022. Saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoa kehitettäessä. 

Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti

Tilaston otannan kattavuus on hyvä taloudellisesti merkittävien lajien osalta. Yleisesti hintaseurannassa olleiden yritysten kalaostot ovat kattaneet Suomeen puretun silakkasaaliin määrästä yli 95 prosenttia. Lohen osalta tilasto on vuodesta 2018 kattanut noin 90 prosenttia kaupallisen kalastuksen saaliista. Aikaisempina vuosina kattavuus on ollut alhaisempi. Ammattikalastuksen ahven-, hauki-, ja kuhasaaliista tilaston otanta on kattanut yli 50 prosenttia. Kasvatetun kirjolohen ja siian tiedonkeruu kattoi valtaosan tuotantomäärästä. Muiden lajien kuten särkikalojen osalta otannan kattavuus on ollut alhaisempi. Vuodesta 2022 alkaen rekisteriaineiston kattavuus on kiintiöimättömien kalalajien osalta parantunut merkittävästi.

Vuoteen 2022 asti kiintiöimättömien lajien hintaseurannassa olleet yritykset edustavat suuria tai keskisuuria yrityksiä, joiden osuus kalakaupan kokonaismäärästä on merkittävä. Pienempien yritysten maksama hinta saattaa poiketa suurimpien yritysten maksamasta hinnasta, millä saattaa olla vaikutusta aluetason keskihintoihin. Tilaston aineisto ei sisällä kalastajien suoramyyntiä. Lohisaaliin myynnistä vuonna 2007 tehdyn erillisen selvityksen mukaan kalastajat saivat tuoreena perattuna myydystä lohesta suoramyynnissä korkeampaa hintaa kuin tukuille myytäessä. Kyseisen selvityksen mukaan suoramyynnin vaikutus lohen laskennalliseen keskihintaan oli tuolloin +13 %.

Oikea-aikaisuus

Vuosittainen tilasto julkaistaan tilastointivuotta seuraavan toukokuun loppuun mennessä. Kiintiöityjen kalalajien neljännesvuosihinnat julkaistaan kolme kuukautta tilastointivuosineljänneksen päätyttyä.

Maantieteellinen vertailukelpoisuus

Tiedot ovat vertailukelpoisia tilaston sisältämillä kansallisilla alueilla sekä kansainvälisesti EU:n tilastoviraston julkaisemien tietojen kanssa. 

Ajallinen vertailukelpoisuus

Kalan tuottajahintoja on kerätty otoksena kalatukkujen ostotiedoista vuodesta 1990 lähtien. Ennen vuotta 1989 hintatiedot kerättiin kalaa myyneiltä kalastajilta. Silakan hintatietoja on kerätty erikseen ihmisravinnoksi ja eläinten rehuksi menevästä silakasta sekä kokoluokittain vuodesta 1994 lähtien.

Vuoden 2004 hintatilastossa seuranta-alueiden aluejakoa muutettiin TE-keskusten (nykyisten ELY-keskusten) aluejaon mukaiseksi. Aikaisempina vuosina kalan hinnat esitettiin merialueille Perämeri, Selkämeri, Saaristomeri, Ahvenanmaa ja Suomenlahti. Aluejaon muutoksen vaikutus tuloksiin ei ollut suuri.

Kirjolohen hinta on vuodesta 2000 lähtien esitetty kasvatetulle kalalle. Kirjolohen hinta ei ole vertailukelpoinen tilastojulkaisuissa ennen vuotta 2000 esitettyihin hintoihin, koska tuolloin kirjolohen hinnat laskettiin muiden lajien tavoin kalatukkujen tiedoista ja niihin sisältyi luonnosta pyydettyä kirjolohta.

Silakan ajallisissa hintavertailuissa on huomattava nimikemuutokset, jotka tehtiin vuoden 2000 kalanhintatilastoinnin yhteydessä. Aiemmat nimikkeet teollisuussilakka ja kulutussilakka vastasivat nykyistä elintarvikesilakkaa ja rehusilakka nykyistä teollisuussilakkaa.

Vuoden 1997 tilastossa kalojen keskihinnat esitettiin ensimmäistä kertaa erikseen peratulle ja/tai perkaamattomalle kalalle. Aiempina vuosina keskihintoihin oli laskettu mukaan sekä perkaamatonta että perattua kalaa sen mukaan kuin ostoerät niitä sisälsivät. Ero tilastointitapojen välillä on pieni, koska lähes kaikki asetuksessa 410/84 mainitut kalalajit toimitetaan ostajalle perattuna ja muut kalat pääosin perkaamattomana.

Vuodesta 2021 alkaen silakan kokoluokitus on muutettu vastaamaan EU Neuvoston asetusta (EY) N:o 2406/96. Vuoteen 2021 asti käytetty kokoluokitus perustui asetukseen tuoreen kalan käsittelystä ennen kulutukseen tai jalostettavaksi toimittamista 25.5.1984/410, joka kumottiin 1.1.2016 alkaen uuden kalastuslain (KalastusL 379/2015) voimaantulon myötä.

Vuonna 2022 Varsinais-Suomen ELY-keskus alkoi valvomaan Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009 mukaisten kalan ostoilmoitusten toimittamista myös muista kuin kiintiöidyistä kalalajeista. Tämän johdosta kalan tuottajahintatilaston aineisto on vuoden 2022 osalta huomattavasti aiempia vuosia kattavampi ja sisältää myös rehukäyttöön ostettua kalaa muidenkin lajien kuin silakan ja kilohailin osalta. Rekisteriaineiston kattavuuden parantuminen vaikutti erityisesti niiden lajien hintoihin, joista merkittävä osa myydään rehukäyttöön (esim. muikku ja lahna). Kiintiöimättömien kalalajien tuottajahintojen tiedonkeruu kalaa ostavilta yrityksiltä lopetettiin vuodesta 2023 alkaen, ja tilastovuodesta 2023 lähtien tilasto perustuu yksinomaan elinkeinokalatalouden keskusrekisteristä saataviin tietoihin.

Yhtenäisyys yli tilastoalueiden

Tilaston tietoja käytetään saaliin arvon määrittämiseen kaupallinen kalastus merellä, ja vapaa-ajankalastus -tilastoissa, sekä vuoteen 2016 asti kaupallinen kalastus sisävesillä -tilastossa muiden lajien paitsi muikun osalta.

Yhtenäisyys osavuosittaisten ja vuosittaisten tilastojen välillä

Neljännesvuosittain julkaistava kiintiöityjen kalalajien tuottajahinnat- tilasto laaditaan elinkeinokalatalouden keskusrekisteristä saatavan aineiston pohjalta. Kerran vuodessa julkaistava kalan tuottajahinnat- tilasto perustuu muiden kuin kiintiöityjen kalalajien osalta pääosin 20–30 kalaa ostavan yrityksen otokselta saataviin tietoihin vuoteen 2022 asti. 

Sisäinen yhtenäisyys

Tilaston tiedot ovat yhtenäiset.

Lähdeaineistot

Vuodesta 2023 alkaen kalan tuottajahintojen lähdeaineistona käytetään vain elinkeinokalatalouden keskusrekisteristeriä. Vuoteen 2022 asti muiden kuin kiintiöityjen kalalajien hintatiedot kerättiin 20–30 kalaa ostavalta yritykseltä.

Tiedonkeruun tiheys

Tilastossa hyödynnetään vuodesta 2023 alkaen vain rekisteriaineistoa. Vuoteen 2022 asti muiden kuin kiintiöityjen kalalajien hintatietoja kerättiin vuoden ympäri. Pääsääntöisesti tiedonantajayritykset toimittivat kalan ensiostotietoja kerran kuukaudessa Luonnonvarakeskukseen. 

Tiedonkeruumenetelmä

Vuoden 1995 alusta lähtien saaliskiintiöillä säädeltyjen lajien ensimmäisillä kaupallisilla ostajilla on ollut EU-velvoite ostoilmoituksen tekemiseksi (Neuvoston asetus (EY) N:o 1224/2009 ja komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 404/2011). Ostoilmoitus tehdään kustakin kalaerästä ELY-keskukselle tai Ahvenanmaan maakuntahallitukselle 48 tunnin sisällä ostotapahtumasta. Ostoilmoitukset tallennetaan valtakunnalliseen elinkeinokalatalouden keskusrekisteriin. Kyseessä on periaatteessa kokonaisotanta, jonka perusjoukon muodostavat Suomen merialueen satamiin puretut kalaerät.

Suomessa kiintiöityjä lajeja ovat lohi, silakka, kilohaili, turska ja punakampela. Tilastovuoteen 2022 asti muiden kuin kiintiöityjen lajien hintatiedot laskettiin otoksena 20–30 yrityksen ostotiedoista. Kultakin rannikkoalueelta on mukana vähintään kolmen yrityksen tiedot. Kasvatetun kirjolohen ja siian hinnat ovat Suomen Kalankasvattajaliitto ry:n keräämiä ja ne perustuvat kalanviljelijöiden ilmoituksiin.

Aineiston/datan validointi

Aineisto tarkistetaan Luonnonvarakeskuksessa ennen tietojen käsittelyä. Virheiden etsinnässä käytetään virheenpoimintaohjelmia.

Tiedon käsittely

Kalojen keskihinnat lasketaan ostomäärillä painotettuina keskiarvoina. Tilastotietokannassa hinnat esitetään nimellishintoina. Tilaston pääsivulla hinnat on esitetty myös reaalihintoina muunnettuna kuluttajahintaindeksillä.

Yksikkötason tiedot suojataan tilastolain edellyttämällä tavalla siten, että alkuperäiset yksikkötason tiedot eivät ole johdettavissa. Jokainen hintatieto koostuu usean yrityksen toimittamista hintatiedoista niin, ettei minkään yksittäisen yrityksen osuus ostetusta määrästä ole huomattavan suuri.