Maatalousympäristöjen lintupopulaatiot

Maatalousympäristöjen peltolintukantojen indeksi on ollut laskeva koko seurantajakson, joka alkoi vuonna 1979. Peltoympäristöissä esiintyvien lintujen kannat ovat laskeneet seurannan aikana, mutta lajien välillä on eroja. Voimakkain taantuminen osuu 1980-luvulle, mutta sen jälkeen indeksiluku on ollut melko vakaa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana indeksi ei ole enää laskenut merkitsevästi, mutta vuosittaista vaihtelua tosin on.  Laskuun on vaikuttanut mm. haara- ja räystäspääskyjen, peltosirkun sekä pensastaskun kannanlasku. 

Osa indikaattorilajeista sekä pesii että ruokailee pelloilla. Osa lajeista on reunalajeja, jotka viihtyvät pientareilla ja ojanvarsilla suojassa peltotöiden välittömiltä vaikutuksilta. Peltotöiden vaikutukset välittyvät kuitenkin epäsuorasti muun muassa ravinnonsaannin kautta, esimerkiksi torjunta-aineet.

Maatalouden rakenteelliset muutokset ja karjamäärien merkittävä väheneminen on vähentänyt merkittävästi laidunten, nurmien ja kesantojen määrää, mikä vaikuttaa lintujen elinoloihin (pesimä- ja ruokailuympäristöt) ja ravinnonmäärään hyönteismäärien vähentyessä.

Lintupopulaatioindeksi kuvaa maatalousympäristöjen muutoksia ja ekologista tilaa. 

Peltolintuindikaattori on koostettu 14 lajin, vuodesta 2024 alkaen 13 lajin, kannankehitysindekseistä vuodesta 1979 lähtien. Lintupopulaatioindeksin perusteella maatalousympäristöille voidaan määrittää ns. tilaindikaattorit, jossa pitkäaikaiset tietyssä elinympäristössä esiintyvien lajien kannankehitykset on yhdistetty. Tämän avulla voidaan selittää miten lajit keskimäärin pärjäävät kyseisessä ympäristössä. Indeksin lähtötaso on vuosi 2000. 

Tärkein laskentamuoto ovat linjalaskennat, joita on vuodesta 2006 lähtien tehty koko Suomen 25 kilometrin välein kattavalla vakioreittiverkostolla. Kuusi kilometriä pitkiä reittejä on yhteensä 565 ja niistä lasketaan vuosittain nykyään noin puolet. Laskennassa mukana olevat lajit ovat ruisrääkkä, töyhtöhyyppä, kuovi, kiuru, haarapääsky, räystäspääsky, niittykirvinen, pensastasku, pensaskerttu, naakka, kottarainen, pikkuvarpunen ja peltosirkku. Räkättirastas on jätetty pois laskennan lajeista vuonna 2024.

Helsingin yliopiston Luonnontieteellinen keskusmuseo toteuttaa lintuseurannan ja tuottaa indeksin.

Lue lisää aiheesta julkaisusta Mitkä tekijät vaikuttavat maatalousympäristön lintuindikaattorin lajien kannankehitykseen?

Indikaattori on yksi yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) vaikuttavuusindikaattoreista.

Indikaattorin seuraava päivitys on syksyllä 2026.