Suomalaisten ruuankulutuksen vaikutus terveyteen ja ympäristöön lyhyellä ja pitkällä aikavälillä

Maatalouskäytäntöjen muutokset ovat vaikuttaneet huomattavasti ruoankäyttöön ja ravintoaineiden saantiin. Samalla ne ovat vaikuttaneet myös biodiversiteettiin, maaperän ja vesistöjen tilaan, vieraiden aineiden saantiin, ravinnon mikrobistoon, tuotantoeläinten terveyteen (ja siten hormonien, sytokiinien, kasvutekijöiden, miRNAn ym. määriin) ja ravinnon bioaktiivisten yhdisteiden määriin. Osan näistä tekijöistä tiedetään vaikuttavan myös ihmisen terveyteen, osaa tutkitaan parhaillaan. Tämän hankkeen tarkoituksena on kehittää Luonnonvarakeskukselle maatalouskäytäntöjen muutosten tietokanta, jota päivitetään jatkuvasti. Tiedot etsitään historiasta ja haastattelemalla eri alojen asiantuntijoita (mm. Luken senioreiden "hiljaisen tiedon tallentaminen"). Tietokanta mahdollistaa maatalouskäytäntöjen muutosten mahdollisten terveys- ja ympäristövaikutusten tutkimuksen yhteistyössä muiden tutkimusorganisaatioiden kanssa. Jatkohankkeissa tietokannasta rakennetaan yhteys THL:n aineistoihin (elintarvikkeiden käyttö, ravintoaineiden saanti, painoindeksit, sairaustiedot jne), ja kokonaisuutta täydennetään esim Tilastokeskuksen, KELA:n ym. tietokantayhteyksillä. Samoin rakennetaan yhteys tietokantoihin, joista saadaan lisäaineiden, vieraiden aineiden ja torjunta-aineiden käyttö- ja haitallisuustietoja (EVIRA, TiKe jne). Rakennettavan aineistokokonaisuuden avulla analysoidaan tilastollisia menetelmiä hyväksikäyttäen (esim Bayes malli) ravinnonkäytön, ruuantuotantojärjestelmän ja kansanterveyden välisiä yhteyksiä ja arvioidaan ruoantuotantojärjestelmäperäisten vaikutusten merkitystä elintapasairauksien ja ympäristövaikutusten kehittymiseen ja näistä aiheutuviin pitkäaikaiskustannuksiin. Lopullisena tavoitteena (hankekokonaisuudessa) on siis ravinnon käytön pitkäaikaisten ulkoisvaikutusten (externalities) analyysi ja siihen liittyen taloudellisten vaihdannaisten kustannus-hyötysuhteiden (trade offs) tarkastelu.