Fungal pathogen dynamics under climate change (FUNGAME)

Sienipatogeenit voivat sopeutua ilmastonmuutokseen, mikäli ne kykenevät havaitsemaan ympäristön muutoksia ja mukauttamaan toimintaansa niiden mukaisesti. FUNGAME tuottaa uutta tietoa siitä, miten endofyyttistä elämäntapaa noudattavat latentit sienipatogeenit reagoivat näihin muutoksiin. Muutokset voivat joko edistää niiden sopeutumista, esimerkiksi parantamalla niiden kykyä vakiintua uusissa ympäristöissä, tai johtaa kilpailukyvyn heikkenemiseen suhteessa paremmin ilmastonmuutokseen sopeutuneisiin sieniin. Näiden prosessien ymmärtäminen on keskeistä puuston terveyden, ekosysteemien vakauden ja luonnon monimuotoisuuden kannalta, sillä patogeenien käyttäytyminen vaikuttaa uusien tautiuhkien syntyyn sekä epidemioiden hallintaan.

Tutkimuksessa käytetään uutena mallijärjestelmänä havupuita infektoivia kotelosieniin kuuluvia latentteja patogeeneja: ilmaston lämmetessä nopeasti yleistyvää havuparikasta (Diplodia sapinea) sekä pitkään tunnettua surmakkaa (Gremmeniella abietina). Näiden avulla selvitetään, miten ilmastonmuutos muokkaa sienipatogeenien välistä ekologista kilpailua ja miten nämä prosessit kytkeytyvät luonnon laajempiin vuorovaikutusverkostoihin.

FUNGAME tuottaa läpimurtoja sienipatogeenien ilmastonmuutosvasteiden, ekologisten lokeroiden kilpailudynamiikan sekä sopeutumisen tutkimuksessa. Samalla hanke selvittää, miten nämä prosessit muuttavat patogeenien vuorovaikutuksia muiden mikrobien, kuten mykovirusten ja muiden sienten, sekä isäntäkasvien kanssa. Tulokset parantavat ymmärrystämme ja ennustekykyämme siitä, miten männyn patogeenit käyttäytyvät muuttuvassa ilmastossa. Tulokset ovat merkittäviä myös puuston terveyden, ekosysteemien vakauden ja biodiversiteetin turvaamiseksi, sillä ne tarjoavat tietopohjaa uusien metsäuhkien tunnistamiseen ja hallintaan. Terveet metsät ovat keskeisiä sekä yhteiskunnan hyvinvoinnin että ilmaston säätelyn kannalta.

Hankkeen odotettuihin tuloksiin kuuluu sen selvittäminen, millaisissa olosuhteissa havuparikas saa kilpailuedun suhteessa surmakkaan, miten mykovirukset vaikuttavat sienien väliseen kilpailuun sekä millaisia molekyylitason muutoksia havuparikkaassa tapahtuu sen siirtyessä endofyyttisestä elämäntavasta patogeeniseksi. Uusi tieto luo perustan käytännön ratkaisuille metsien terveyden turvaamiseksi, mukaan lukien tehokkaampi tautien hallinta, varhaiset varoitusjärjestelmät sekä ilmastonmuutokseen sopeutumista tukevat toimintamallit mäntyjen terveyden takaamiseseksi ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi.