Norpan suojelun hyödyistä ja haitoista on tarjolla kattavaa tutkimustietoa, johon päätöksenteossa voidaan tukeutua

Saimaannorpan suojelussa löydettiin poliittinen kompromissi: jos saimaannorppakannan keskimääräinen vuotuinen kasvunopeus jää alle neljään prosenttiin, kielto pitenee heinäkuulle kahdella viikolla. Jos kasvunopeus jää toistamiseen alle neljään prosenttiin, kielto pitenee uudestaan kahdella viikolla heinäkuun loppuun. Yhteinen saimaannorppamme LIFE -hankkeessa Luken tekemä kyselytutkimus mahdollistaa päätöksen arvioinnin. 

Tutkimuksessa kansalaisia pyydettiin arvioimaan tukeaan erilaisille suojelukeinoille. Tulosten mukaan verkkokalastuskielto kuukausina, jolloin riski norppien verkkokuolemille on suuri, sijoittui kannatetuimpien keinojen joukkoon. Noin 87 % kaikista vastaajista piti kieltoa melko tai hyvin kannatettavana. Saimaan alueen asukkaista kieltoon suhtautui myönteisesti 81 %. Tutkimuksen mukaan verkkokielto riskikuukausina on myös alueella kalastavien enemmistön hyväksymä keino: kieltoa kannatti 73 % alueen kalastajista. Vain noin 25 % alueen kalastajista koki, että kalastuskiellon pidentäminen kesäkuun loppua pidemmäksi voisi merkitä heikennyksiä harrastusmahdollisuuksiin. 

Kun vastaajia pyydettiin valitsemaan mieluisimpia suojelutoimien laajuuksia, ilmeni että kaikki vastaajaryhmät alueen kalastajia lukuun ottamatta suosivat verkkokiellon pidentämistä heinäkuun loppuun saakka. Pidempiin kieltoihin (lokakuun loppuun asti tai ympärivuotisesti) Saimaalla kalastavat ja muutoin vierailevat suhtautuivat muita vastaajia kielteisemmin. Paikallistenkin keskuudessa mielipiteissä on vaihtelua: osa ehdotti kiellon pidentämistä heinäkuulle tai laajempia alueellisia rajoituksia, osa taas korosti nykyisten sääntöjen riittävyyttä ja verkkokalastuksen kulttuurisia ja taloudellisia merkityksiä. 

Jos norpan suojelua katsotaan koko maan kansalaisia koskevana asiana ja verrataan taloudellisesti kalastusrajoituksen kiristämisen kustannuksia ja hyötyjä, tulokset tukevat verkkokalastuskiellon pidentämistä heinäkuun loppuun asti. Norpan suojelun hyödyt muodostuvat suurelta osin koetuista olemassaoloarvoista: ihmiset arvostavat lajin olemassaoloa itsessään. Maksuhalukkuustutkimuksen mukaan heinäkuun loppuun ulottuva pidennys tuottaa noin 206 miljoonan euron vuotuisen hyödyn kansalaisille, ja heidän kokemansa keskimääräinen hyödyn lisäys on +46 euroa vuodessa henkilöä kohden verrattuna kesäkuun loppuun kestävään rajoitukseen. Samalla rajoituksen kustannukset, kuten ammattikalastuksen verkkosaalistappiot rajoitusalueelta, jäävät varsin pieniksi suhteessa hyötyihin.  

Vertailun vuoksi: ympärivuotinen verkkokielto aiheuttaisi suomalaisille noin 234 miljoonan euron vuotuisen menetyksen. Vaikka ympärivuotinen kielto olisi biologisesti tehokkain tapa vähentää norppakuolemia, taloudellissosiaalisen hyväksyttävyyden näkökulmasta se ei tällä hetkellä vaikuta realistiselta. Se käytännössä lopettaisi ammattimaisen verkkokalastuksen ja kiristäisi paikallisia jännitteitä. Tämä tekee kohtalaisesta pidennyksestä sekä taloudellisesti että sosiaalisesti perustellun vaihtoehdon norpan suojeluun, mutta eri intressien välinen punninta on toki viime kädessä poliittinen ratkaisu. 

Suojelukeinojen valinnassa tulee ottaa huomioon tutkimuksen tarjoama tietopohja, joka tunnistaa sekä kansalaisten tuen suojelulle, että kalastajien perustellut huolet. Ehdollinen kalastusrajoitusten pidentämismahdollisuus heinäkuulle on osoittautunut myös tutkimuksen tukemaksi etenemismalliksi: se ottaa huomioon norpan suojeluun liittyvät monet tarpeet ja toiveet. 

Kirjoittajaryhmä: Annika Tienhaara, Tuija Lankia, Jani Pellikka ja Eija Pouta