Venäläistä koivuvaneria uhkaavat polkumyyntitullit

Euroopan unionissa otettiin kesäkuussa 2021 käyttöön 15‒16 prosentin väliaikaiset polkumyyntitullit venäläiselle koivuvanerille (CN-luokka 44123300). Ne ovat voimassa puoli vuotta. Komission on määrä päättää 11.12.2021 mennessä, säädetäänkö polkumyyntitullit pysyväksi. Sitä ennen venäläisen vanerin luovutus EU-alueelle vaatii polkumyyntitullia vastaavan vakuustalletuksen. Venäläisestä koivuvanerista joudutaan maksamaan polkumyyntitullin lisäksi myös yleinen seitsemän prosentin tuontitulli.

Eurooppalaisten koivuvanerin tuottajien yhteenliittymä Woodpecker teki valituksen venäläisen koivuvanerin polkumyynnistä komissiolle syksyllä 2020. Yhteenliittymän jäsenyritysten osuus EU-alueen koivuvanerin tuotannosta on merkittävä, noin 60 prosenttia. Pääosa tuotannosta on peräisin Suomesta, Baltiasta ja Puolasta. Suomessa toimivista vaneriyhtiöistä Woodpecker-yhteenliittymään kuuluu ainakin Latvijas Finieris Group. Yksi valitusta kannattanut yhtiö salasi nimensä.

Komissio aloitti tapauksen tutkinnan välittömästi kantelun jälkeen. Se keräsi aineistoa ja tutkimusotoksen, jonka avulla mahdollisia vahinkoja arvioidaan. Otoksessa ovat mukana mm. Latvijas Fineris ja Metsä Wood. Tutkinnan aikana on kuultu myös UPM:n vaneriyhtiöitä Suomessa, Virossa ja Venäjällä. Väliaikainen polkumyyntitulli koskee UPM:n Venäjällä sijaitsevan Chudovon vaneritehtaan vientiä Euroopan unionin alueelle.

Komissio perusteli väliaikaista rangaistusluonteista tullia sillä, että venäläiset tuottajat (mm. Sveza, Starwood, Segheza, Syktyvkar ja Zheshartsky) olivat polkeneet koivuvanerin hintoja ajanjaksolla 1.7.2019‒30.6.2020. Keinotekoisen alhaisilla hinnoillaan ne olivat vallanneet markkinoita paikallisilta tuottajilta Euroopan unionissa. Komission mukaan tämä oli aiheuttanut vahinkoa unionin koivuvaneriteollisuudelle ja toimijoille. Kantelun tekijät arvioivat vahingot erittäin suuriksi.

Venäläisten tuottajien on myös epäilty saavan erilaisia valtion tukia, samoin kuin etua maan asettamista raakapuun vientitulleista ja -kiintiöistä.

Väliaikaisten polkumyyntitullien asettamiseen johtanut komission tutkinta kesti kahdeksan kuukautta. Sen aikana tutkinnan kohteena olleet yhtiöt ja jotkut muut asianosaiset pyrkivät kiistämään syytökset, mutta komissio ei pitänyt niiden väitteitä perusteltuina. Komission mukaan polkumyyntitullit eivät esimerkiksi johda vanerin käyttäjien vaikeuksiin tai hiilivuotoon niin kuin useat osapuolet esittivät. Hiilivuodolla tarkoitettiin sitä, että venäläistä koivuvaneria olisi korvattu esimerkiksi kiinalaisella poppelivanerilla EU-markkinoilla.

Komission arvion mukaan polkumyyntitullien mahdolliset haitalliset vaikutukset unionin sisämarkkinoilla jäävät vähäisiksi. Suurin osa koivuvanerista käytetään rakentamisessa ja liikennevälineissä, vähemmän huonekaluissa ja pakkauksissa. Pieni haitallinen vaikutus polkumyyntitulleilla voi komission mukaan koitua koivun käytölle parkettiteollisuudessa.

Komission päätelmät ovat alustavia, sillä tutkinta jatkuu vielä syksyllä 2021. Jotkut asianosaiset ovat esittäneet, että tilanne vanerimarkkinoilla on muuttunut merkittävästi alkuperäisen tutkinta-ajanjakson jälkeen. Komission kerrotaankin pohtivan polkumyyntitulliprosessin keskeyttämistä ainakin väliaikaisesti.

Kyseessä on komission ensimmäinen koivuvaneria koskeva polkumyyntitutkimus. Euroopan unionin vaneriteollisuuden kannalta kyse on kuitenkin merkittävästä asiasta. Viimeisen kymmenen vuoden aikana venäläisen koivuvanerin tuonti EU-alueelle on kasvanut voimakkaasti (kuva). Samalla sen hinta on laskenut. Komission mukaan tutkimusjaksolla Venäjältä tuodun koivuvanerin markkinaosuus EU-alueella nousi 56 prosenttiin, mikä lienee kaikkien aikojen korkein luku.

Euroopan unioniin tuodaan koivuvaneria jonkin verran myös Valko-Venäjältä ja Ukrainasta, mutta niiden tuontia polkumyyntitullit eivät koske.

Epäilyt polkumyynnistä eivät ole vanerimarkkinoilla harvinaisia. Etenkin Pohjois-Amerikassa polkumyyntisyytöksiä ja -tutkintoja on ollut viime vuosina kohtalaisen paljon. Kohteina ovat olleet ennen muuta kiinalaiset ja brasilialaiset vanerintuottajat. Myös Etelä-Korea on asettanut polkumyyntitulleja kiinalaiselle, malesialaiselle ja vietnamilaiselle lehtipuuvanerille. Etelä-Korea on merkittävin suomalaisen koivuvanerin ostaja Aasiassa.

Tällä hetkellä EU:ssa ovat voimassa polkumyyntitullit kiinalaiselle okumé-vanerille. Kyse on erikoisvanerista, jota käytetään erityisesti veneenrakennuksessa ja kalusteissa. Tämän rangaistustullin on määrä loppua kesällä 2022.

Artikkelikuva: Metsä Group