Uutiset Kala

Tenojoella viime vuosina suuresti runsastuneen vieraslajin, kyttyrälohen, vaelluskäyttäytymistä selvitetään radiotelemetriaseurannalla kesä-syyskuussa. Seurannan tavoitteena on kerätä uutta tietoa kyttyrälohien levittäytymisestä ja niiden lisääntymisalueiden sijainnista Tenon vesistössä. Tietojen pohjalta pyritään arvioimaan tehokkaimpia menetelmiä kyttyrälohikannan kasvun rajoittamiseksi.

– Seurantaa varten radiolähettimillä merkitään 100 kyttyrälohta kesä-elokuussa, kertoo tutkija Panu Orell Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Merkittyjen kalojen vaellusta seurataan Tenojokivarteen sekä Tenon sivujokiin asennetuilla automaattisilla radiovastaanotinasemilla. Lisäksi merkittyjen kyttyrälohien liikkeitä seurataan manuaalisesti autoon asennetulla kuuntelukalustolla.

– Kyttyrälohia seurataan syyskuun puoliväliin asti, jolloin viimeisimmätkin niistä ovat kuteneet ja kuolleet, Orell kertoo.

Telemetriaseuranta on osa Luken koordinoimaa ”Vieraslaji Barentsin alueen lohijoissa” -hanketta, jota rahoittaa ulkoministeriö. Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä norjalaisen NINA-instituutin kanssa.

Venäläisten istuttama vieraslaji

Kyttyrälohen alkuperä on Tyynenmeren alueella. Venäläiset ovat kotiuttaneet kyttyrälohia Kuolan niemimaalle 1900-luvun jälkipuoliskolla ja saaneet ne lisääntymään luonnonvaraisesti. Parhaiten kotiutus on onnistunut niin sanotun parittomien vuosien kannalla, jonka lohet nousevat jokiin kutemaan aina parittomina vuosina.

Kyttyrälohien määrät pysyivät Finnmarkin (mukaan lukien Teno) alueella pitkään sangen vähäisinä, kunnes vuonna 2017 kannat kääntyivät selittämättömästi syystä voimakkaaseen kasvuun. Runsas kyttyrälohivaellus todettiin myös vuonna 2019 ja ennusteissa on niiden määrän kasvun jatkuminen vuonna 2021.

– Voimakas kyttyrälohien määrän kasvaminen saattaa pahimmillaan aiheuttaa merkittävän uhkatekijän Tenon alkuperäisille kalakannoille, erityisesti sen arvokkaille Atlantin lohen kannoille. Siksi kyttyrälohien määriä halutaan rajoittaa ja siten pitää niiden kutukannat mahdollisimman pieninä, Orell kertoo.

Tutkimuksella pyritään selvittämään, miten kyttyrälohikantojen rajoittaminen voisi onnistua tehokkaimmin ja toisaalta alkuperäisiä lohikantoja rasittamatta. Tämä on varsinkin Tenon tapauksessa tärkeää, sillä sen alkuperäiset lohikannat ovat tällä hetkellä ennennäkemättömän heikossa tilassa.